Haku
Sujuva arki kuuluu meille kaikille. Vaikeasti toimintarajoitteisille henkilöille sen mahdollistavien apuvälineiden hankkiminen on toisinaan miltei ylivoimainen taakka.
Riitta Lielahdella on aivolisäkekasvain, mutta terveydenhuollossa hänen oireitaan ei uskottu. Nyt hän on kirjoittanut kirjan kokemuksistaan.
Yleisen eliniän pidentyessä Suomessa myös vammaiset ihmiset elävät yhä vanhemmiksi. Samalla vammaispalveluiden saatavuus heikkenee. Invalidiliiton asiantuntija Ylva Krokfors ja vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo kantavatkin erityistä huolta ikääntyvistä vammaisista.
Näyttelijä Eeva Eloranta on elänyt MS-taudin kanssa pian kahdeksan vuotta. Tuona aikana hän on hyväksynyt paitsi tilanteen, myös tulevan. Hänen kantava voimansa on kyky nauraa.
MTV Katsomossa ja MTV3-kanavalla on touko-kesäkuussa pyörinyt 6-osainen Tabu-ohjelma.
1.1.2025 voimaan tulevassa vammaispalvelulaissa on vahvistettu vammaisen henkilön osallisuutta asiakasprosessissa. Hallitusohjelmaan kuuluvan sosiaalihuoltolain uudistamisen toteutus on kuitenkin vielä esivalmisteluvaiheessa, eikä uudistuksen yksityiskohtaisista sisältökysymyksistä ole vielä tässä vaiheessa varmuutta.
Kati van der Hoevenin, 49, elämänasenteesta kannattaa ottaa mallia. Aivorungon infarktin 29 vuotta sitten saanut Kati ei pysty puhumaan tai liikkumaan. Silti hän on onnistunut kuulumaan ja näkymään julkisuudessa teknisten kommunikaatiovälineiden ja avustajien avulla.
Yksinäisyys on suuri yhteiskunnallinen ongelma Suomessa. 56 prosenttia kertoo kokevansa yksinäisyyttä ainakin joskus, selviää Suomen Punaisen Ristin tuoreesta yksinäisyysbarometrista. Onko sitten vammaisilla ihmisillä muuta väestöä enemmän yksinäisyyttä?