Seinäjokinen Henna-Liisa Kaihovirta on yksi niistä kolmesta onnellisesta, jotka ovat saaneet avustajakoiran avukseen kuluneen vuoden aikana.

– Edellinen avustajakoira Ria oli jo 11-vuotias ja jäi eläkkeelle töistään keväällä. Hain uutta koiraa ja sain sen toukokuussa. Loki on labradorinnoutaja, pian 3-vuotias uros, kertoo Kaihovirta.

Hän on äärettömän tyytyväinen apulaiseensa. Lyhytkasvuisena Kaihovirta on tarvinnut apua monenlaisissa arjen toimissa. Diastrofisesta dysplasiasta johtuvat nivelten liikerajoitteet vaikeuttavat esimerkiksi kurkottelua ja kyykistymistä. Rajoitteiden vuoksi mm. ovien avaaminen, tavaroiden nostaminen ja painikkeiden painaminen on välillä haastavaa.

– Ria jäi vanhemmilleni kotikoiraksi aivan samoin kuin ensimmäinen avustajakoiranikin.

Kaihovirralla on ollut avustajakoira lukioajoista saakka, vuodesta 2008.

– Loki on minun mukanani myös työpaikalla, lisää 10 vuotta puheterapeuttina Ombrelo Oy:ssä työskennellyt Kaihovirta. Koiralla on toimistossa oma merkitty paikka, jossa se lepää silloin, kun en tarvitse sen apua.

– Minulla on tosi rento työyhteisö, joka on ottanut koiran vastaan hienosti. Loki on myös tosi hyvin koulutettu.

Koiran kouluttaja on eläinfysioterapeutti, eläintenkouluttaja EAT Nina Jäntti Koirapalvelu Heartraidersista. Hän oli mukana kahden viikon intensiivisellä luovutusjaksolla toukokuussa Seinäjoella ja toistamiseen myöhemmin kesällä. Sen aikana piti muun muassa harjoitella autoon menemistä.

– Minulla on autossa sähköinen takaluukku, josta kuljen hissin avulla autoon sisälle. Loki osoitti arkuutta auton sähköistä hissiä kohtaan, ja se piti kouluttaa pelosta vapaaksi.

Hakeminen oli selkeää

Loki-koiran hakemis- ja luovutusprosessi sujui Henna-Liisa Kaihovirran mielestä oikein hyvin.

– Täytin hakupaperit Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle helmikuussa. Hakukaavake oli selkeä. Siinä piti perustella tarkasti, miksi tarvitsen avustajakoiran, missä kaikessa se voisi auttaa ja miten pystyn huolehtimaan koiran tarpeista.

– Sen jälkeen oli haastattelu kotonani ja toinen tapaaminen apuvälinekeskuksessa, jossa otettiin etäyhteysyhteys jo tulevaan mahdolliseen palveluntuottajaan eli avustajakoirakoulun edustajaan. Toukokuussa oli sitten koi­ran luovutus, kun se oli ensin kastroitu.

Kuntoutusohjaaja Maila Alalahti vastaa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella avustajakoiraa hakeneiden haastatteluista ja tarvearviointien tekemisestä. Hänestä valtakunnalliset hakukriteerit ovat sinänsä selkeät ja yhtenäiset, vaikkakin itse prosessi on vielä uusi ja selvitettäviä asioita on ollut useita.

– Meidän alueellamme on nyt kolme hakijaa, joista siis yhdelle on avustajakoira myönnetty ja kaksi muuta hakemusta on hylätty.

Hylkäysten syinä on Alalahden mukaan ollut se, ettei avustajakoiraa katsottu välttämättömäksi avuksi, ja se, ettei hakija olisi voinut huolehtia itsenäisesti koiran tarpeista.

– Myönteisessä ratkaisussa hakija osasi kertoa tarkasti, mihin tarpeisiin hän koiraa tarvitsi.

Tiukentuneet kriteerit

Avustajakoirat hyväksyttiin vuonna 2023 lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiksi. Siitä alkaen hyvinvointialueet ovat luovuttaneet valmiiksi koulutettuja avustajakoiria lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä.

Jos sosiaali- ja terveysministeriön Valtakunnalliset lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteet täyttyvät, hyvinvointialueella on lakisääteinen velvollisuus myöntää avustajakoira. Hakuprosessissa osaa auttaa oman hyvinvointialueen apuvälinekeskus.

Jos päätös on myönteinen, hyvinvointialue luovuttaa avustajakoiran ja vastaa sen hoitokustannuksista.

Avustajakoiran myöntämisperusteet poikkeavat aiemmista, Invalidiliiton määrittelemistä perusteista. Koirien hakijoiden määrä on vähentynyt merkittävästi aiemmasta.

– Onko se vaikuttanut, että avustajakoiran apuvälinetarpeen pitää luovutusperusteiden mukaisesti olla välttämätön eikä muilla tavanomaisilla apuvälineillä ratkottavissa?, miettii Pirkanmaan hyvinvointialueen avopalvelujen palvelupäällikkö Jaana Larimo.

– Koirasta ei myöskään saa syntyä lisää haasteita asiakkaan arkeen tai itsenäiseen suoriutumiseen.

Invalidiliiton koirat eläköityvät

Invalidiliitto hankki ja luovutti 30 vuoden aikana liki 200 avustajakoiraa käyttäjilleen. Liitto huolehtii yhä sen kautta saaduista koirista. Tällä hetkellä on vielä 17 koiraa palveluksessa.

– Viimeiset niistä jäävät eläkkeelle 30-luvulla. Vuosittain niitä jää pois 3–4, Invalidiliiton avustajakoiratoiminnan asiantuntija Ulla Leivo-Lahti kertoo.

– Aika näyttää, hakevatko niiden koirien haltijat uutta koiraa. Moni kokee hakemisen kynnyksen korkeaksi, ja pettymys on suuri, jos ei koiraa saakaan.

Leivo-Lahden mukaan hyvinvointialueilla on kyllä budjetoituna riittävä summa avustajakoiratoimintaa varten. Jos koiria ei haetakaan, voivat varat siirtyä muihin toimintoihin.

Invalidiliitto on edelleen valmis tarjoamaan asiantuntija-apua sekä osaamistaan hyvinvointialueille, ja Leivo-Lahti harmittelee, etteivät ne ole juurikaan sitä hyödyntäneet, vaikka liitolla on toiminnasta vuosikymmenien kokemus.

Neljästä kouluttajasta yksi luopui

Eri hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän 20-jäseninen hankintarengas kilpailutti avustajakoirapalvelujen palvelutuottajat tammikuun loppuun 2025 mennessä.

Palvelutuottajiksi valittiin neljä yritystä: Näkövammaisten liiton Vantaan Opaskoirakoulu, Dogmanship Janne Ruokonen Mäntsälässä, Suomen Opaskoirakoulu Kuopiosta sekä Koirapalvelu Heartraiders Lappeenrannasta. Sopimuskausi on kaksi vuotta, ja siihen sisältyy optio seuraavasta vuodesta.

Alku on ollut hidas, sillä tähän mennessä on luovutettu vasta neljä avustajakoiraa, joista kolme Nina Jäntin Koirapalvelu Heartraidersin kouluttamia.

– Neljäs on lähdössä sijoitukseen vuodenvaihteessa, joten onnellisestihan tässä kävi, kun koulutetut koirat saatiin sijoitettua eivätkä ne ikääntyneet liikaa. Koulutuksessa on tällä hetkellä kolme noin puolitoistavuotiasta koiraa. Tiedonpuute hakijamääristä ja avustajakoirien tarpeesta vaikeuttaa tulevaisuuden suunnittelua. Koulutukseen on turha ottaa lisää koiria, mikäli menekki on näin pientä, Jäntti lisää.

Suomen Opaskoirakoulu voitti 2025 tarjouskilpailun, mutta sen koirista ei kuitenkaan yhtään ole sijoitettu. Toimitusjohtaja Sakari Pekkasen mukaan koulutustoiminta on nyt pistetty jäihin.

– Voitimme tarjouskilpailun ylivoimaisesti, mutta sopimuksia ei ole kunnioitettu, vaan meidät ohitettiin avustajakoiria hankittaessa. Sanottiin vain, että asiakkaalla on oikeus valita, keneltä palveluntuottajalta hän koiran hankkii.

– Meiltä valmiit, koulutetut koirat menivät kotikoiriksi, sanoo Pekkanen.

Dogmanship Oy:n kouluttamista koirista yksi odottaa luovuttamistaan hakijalle ja on koulutuksen viimeistelyvaiheessa.

– Hankintapäätös tuli Helsingin kaupungilta, joka on oma hyvinvointialueensa, mutta muilta hyvinvointialueilta ei ole tullut ainuttakaan tilausta, toimitusjohtaja Janne Ruokonen kertoo.

– Jouduimme kesällä jo sijoittamaan yhden valmiin koiran ulkomaille, kun Suomesta ei kuulunut mitään. Onneksi on ulkomaan kontaktejakin. Kouluttaja on kyllä hankalassa tilanteessa, kun koiran pitäisi sitten olla heti valmis, kun tilaus tulee. Koirasta ja hakijan tarpeista riippuen koulutus kuitenkin kestää useita kuukausia, Ruokonen tuumaa. 

Teksti Tapio Rusanen
Kuvat Minna Rossi