Matkaketjutesti välillä Helsinki-Lahti osoitti, että joukkoliikenteen esteettömyydessä riittää paljon vakavia puutteita, tiedon saamisen haasteista jopa vaarallisiin tilanteisiin.

Joukkoliikenteen matkaketjujen saavutettavuudessa on paljon korjattavaa. Näin osoittaa liikenne- ja viestintäministeriön esteettömyystyöryhmän selvitys. Selvityksen toteuttivat esteettömyyden konsultointi- ja suunnittelutoimisto Avaava Oy ja liikennepalvelujen asiantuntijayhtiö Linea konsultit Oy. Työssä selvitettiin yhden päivän aikana useiden testaajien avulla, miten esteettömästi he pystyvät matkustamaan julkisissa kulkuvälineissä Helsingistä Lahteen ja takaisin.

Testaajina toimivat sähköpyörätuolin käyttäjä avustajakoiransa kanssa, opaskoiransa kanssa liikkuva sokea henkilö, heikkonäköinen henkilö, huonokuuloinen henkilö ja ikäihminen.

Demo alkoi jo matkan suunnittelusta ja varaamisesta: mistä ja miten hyvin etukäteistietoa esteettömyydestä on saatavilla? Sen jälkeen lähdettiin selvittämään matkaketjujen fyysistä esteettömyyttä: joukkoliikennekalustoa, solmupisteitä, siirtymiä, palveluita, maksuautomaattaja ja avustuksen saamista.

Matka alkoi Helsinki-Vantaan lentoasemalta, johon kukin eri puolilla pääkaupunkiseutua asuva tuli kotoaan omin avuin. Lentoasemalta matka jatkui Helsingin Seudun Liikenteen eli HSL:n lähijunalla ensin Vantaan Tikkurilaan ja sieltä InterCity 45 -kaukojunalla Riihimäelle. Riihimäeltä Lahteen matkustettiin G-lähiliikennejunalla.

Lahdesta Helsinkiin palattiin Onnibussin linja-autolla ja Kampin linja-autoasemalta kukin matkusti kotiinsa.

Tieto hajallaan

Jokainen testaaja selvitti etukäteen oman matkustamisensa kannalta oleellisen etukäteisinformaation sekä varasi ja maksoi oman matkansa. Tarvittaessa he varasivat myös avustajapalvelun etukäteen.

Tiedonpalasten kokoaminen eri sijainneista oli aikaa vievää; tieto junatyypeistä oli eri paikassa kuin aikataulut, tieto pyörätuolilipun varaamisesta oli eri paikassa kuin lipun ostaminen ja paikan varaaminen.

Pyörätuolia käyttävä Elina Jokisuu käytti tuntikausia valmisteluun. Elinalla oli mukana myös avustajakoiransa Niilo. Etukäteen saadun tiedon valossa Elina uskoi matkan sujuvan esteettömästi.
– Todellisuus paljasti kuitenkin, että siirtyminen junasta laiturille ei aina onnistunut. Riihimäeltä eteenpäin jouduin valitsemaan eri reitin kuin muu testiryhmä, koska juna Riihimäeltä Lahteen ei ollut esteetön. Myöskään OnniBusin linja-auto Lahdesta Helsinkiin ei ottanut kyytiin samalla kertaa pyörätuolia ja avustajakoiraa. Palasinkin Lahdesta Helsinkiin junalla, Elina kertoo.

Onnibus on kuitenkin Suomessa ainoa kaukoliikenteen linja-autoyhtiö, jonka kaksikerroksisissa busseissa pyörätuolia käyttävän on ylipäätään mahdollista matkustaa.

Pyörätuoli juuttui

Paljon muitakin haasteita Elinalla oli sähköpyörätuolinsa ja avustajakoiransa kanssa. Riihimäen asemalla pyörätuolin pyörät juuttuivat junan ja laiturin väliin. Tikkurilassa Elina ei päässyt pois junasta, sillä laituri jäi liian korkealle suhteessa junan luiskaan. Matkaa oli jatkettava seuraavalle asemalle.

Kaukojunassa Tikkurilasta Riihimäelle Elina ei kuitenkaan päässyt omalle pyörätuolipaikalle, koska paikka oli täynnä lastenrattaita ja -vaunuja.

Ongelmia riitti HSL:n paikallisbussissakin. Kuljettaja ei tarjonnut automaattisesti apua, vaikka näki pyörätuolia käyttävän Elinan olevan tulossa kyytiin. Kuljettaja tuli vasta erikseen pyydettäessä nostamaan rampin, mutta ei laskenut bussin kylkeä alas, jolloin ramppi jäi jyrkkään kulmaan.

Infotaulut haaste

Asemien ja terminaalien osalta esteettömyyteen liittyviä haasteita nostivat esiin erityisesti näkövammaiset käyttäjät. Suurimmaksi haasteeksi osoittautuu opasteisiin liittyvät puutteet sekä infonäyttöjen sijoittelu.

Kuulovammaisen matkantekoa haittasi niin paikallisjunista kuin linja-autostakin puuttuvat infonäytöt. Helsinki-Vantaan lentoasemalla avustajapalvelun kutsupisteellä puuttui induktiosilmukka.

Testin valonpilkahduksia oli kaikilla asemilla saatu ensiluokkainen avustuspalvelu.

Matkan suunnittelu esteettömyyden selvittelyineen, avustajapalveluiden tilaamisineen ja lippujen ostamisineen vei esimerkiksi pyörätuolia käyttävältä Elinalta kokonaisen työpäivän.

Liikenne- ja viestintäministeriön ylitarkastaja Eveliina Uusitalo on tyytyväinen matkaketjudemonstraation toteutukseen.
– Uskon, että kaikki siitä saatu tieto on hyödynnettävissä läpi valtakunnan. Operaattorit, joiden kanssa kävimme tuloksia läpi, olivat kiinnostuneita tuloksista ja pohtivat erilaisia toimia asioiden korjaamiseksi. Maaliskuussa meillä on tarkoitus pitää työpaja, johon kutsumme liikennealan toimijoita ympäri Suomen, Uusitalo sanoo.

”Ei tullut yllätyksenä”

Invalidiliiton asiantuntija Riitta Saksanen kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön asettamaan esteettömyystyöryhmään.
– Testin tulokset eivät tulleet yllätyksenä. Jotain ongelmien yleisyydestä kertoo se, että kaikki nämä liikkumisen haasteet tulevat esiin yhden demomatkan aikana. Tämä osoittaa, että kyseessä ei ole yksittäinen sattuma, vaan todellinen ongelma, Saksanen sanoo.

– Pyörätuolin pyörien jääminen jumiin laiturin ja junan väliin synnytti suorastaan hengenvaarallisen tilanteen. Miten olisi käynyt, jos paikalle tulleet ulkopuoliset eivät olisi auttaneet testaajaa?

Saksanen painottaa, että joitakin testin osoittamia ongelmia pystyttäisiin korjaamaan jo pelkästään oikealla asenteella.

Teksti Timo Kiiski