Kuopion kaupunki suunnitteli säästöjen nimissä yhdistävänsä vanhus- ja vammaisneuvostot. Kuopion kaupunginvaltuusto päätti kuitenkin 24.3. yksimielisesti säilyttää vammais- ja vanhusneuvoston erillisinä. Invalidiliiton ja paikallisten aktiivien vaikuttamistyö tuotti tulosta.

Olisiko 8 000 euron vuotuinen säästö ollut sen arvoinen, että romutettaisiin vammaisten mahdollisuudet vaikuttaa kuntapäätösten valmisteluun?

Kuntalain mukaan kunnan on järjestettävä vammaisten henkilöiden kuuleminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa.

– Kuntalaki sallii vammais- ja vanhusneuvostojen yhdistämisen ainoastaan siinä tapauksessa, että alueella on vain vähän vammaisia edustavia järjestöjä, mutta onko se tarkoituksenmukaista ja toteutuuko lain henki enää sen jälkeen, kysyy Invalidiliiton järjestöasiantuntija Mika Saastamoinen.

– Kuopio on noin 126 000 asukkaallaan Suomen 8. suurin kunta, jossa toimii yli 200 sote-alan järjestöä ja ainakin 50 aktiivista potilas-, vammais- ja kansanterveysyhdistystä. Lain mukaan vammaisilla henkilöillä sekä heidän omaisillaan ja järjestöillään tulee olla vammaisneuvostossa riittävä edustus, Saastamoinen toteaa.

– Osana kaupungin säästötoimia hallintoa supistetaan, ja valmisteluresurssi vähenee, mutta kyllä Kuopio on konkurssissa, jos vammaisneuvoston vuotuinen kulu, 8 000 euroa, kaataa kaupungin budjetin, Saastamoinen jyrähtää.

Vammaisneuvostot on alun perin perustettu, kun on haluttu taata vammaisten äänen kuuluminen päätöksenteossa.

– Vammaisia ihmisiä on päättävissä elimissä suhteessa muita vähemmän. Siksi on tärkeää, että heidän äänensä kuuluu, kun valmistellaan ja tehdään päätöksiä. Vammaisneuvoston ja vanhusneuvoston yhdistäminen toimii vastoin tätä perusajatusta, Saastamoinen toteaa. 

Yhdistetty neuvosto ei paneudu vammaisten asioihin

Vanhus- ja vammaisneuvostojen yhdistämisen myötä syntyvä isompi elin tarkoittaa pidempiä kokouksia, vähemmän mahdollisuuksia saada puheenvuoro ja kenties ylipäätään korkeampaa kynnystä saada eri vammaisryhmiä koskevia tärkeitä asioita kokouksen agendalle. Yhdistetyssä neuvostossa pienempi osa osallistujista on ylipäätään kiinnostuneita vammaisten asioista. 

Saastamoinen pohtii, riittääkö vanhusneuvoston osapuolilla kiinnostusta vammaisten asioihin, jotka ulottuvat koko ihmisen elinkaarelle vauvasta koululaisiin ja tukityöllistettyihin. Vammaisten ja vanhusten asiat sivuavat toisiaan vain ohuesti elinkaaren loppupuolella.

Kunnassa tehtävät päätökset koskevat paitsi eri-ikäisiä, myös eri tavoin vammaisia ihmisiä. Vammaisneuvoston kokoonpanossa tulee huomioida eri vammaryhmien edustus, mitä ei yhdistetyllä vanhus- ja vammaisneuvostolla voida taata.   

Leviääkö Kuopion malli?

Invalidiliitto pitää erittäin huolestuttavana ajatusta, että Suomen suurissa kaupungeissa omaksuttaisiin Kuopion malli, jos se olisi mennyt läpi valtuustossa.

– Alueella on 19 kuntaa, joissa suurimmassa osassa on yhdistetyt neuvostot, mutta nämä ovat selvästi pienemmissä kunnissa, ja se voi olla niissä tarkoituksenmukaista. 

Invalidiliitto olikin hyvin aktiivinen asiassa. Järjestöasiantuntija Mika Saastamoinen oli muun muassa yhteydessä jokaiseen kaupunginvaltuutettuun ja selitti päätöksen vaikutukset.

– Haluamme estää dominoefektin. Jos Suomen kahdeksanneksi isoin kaupunki olisi tehnyt tämän, sama toistuisi pian muissakin isoissa kaupungeissa. 

Mikä vammaisneuvosto? 

• Kuntalain ((410/2015, 28 §) mukaan vammaisten henkilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi kunnanhallituksen on asetettava vammaisneuvosto. Vammaisneuvosto voi olla useamman kunnan yhteinen. Vammaisilla henkilöillä sekä heidän omaisillaan ja järjestöillään tulee olla vammaisneuvostossa riittävä edustus. Kunnanhallituksen on huolehdittava vammaisneuvoston toimintaedellytyksistä. 
• Vammaisneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen tai heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta.
• Vammaisneuvoston kautta päättäjät saavat tietoa vammaisten ihmisten tarpeista muun muassa asumiseen, elinympäristöön, kasvatukseen ja koulutukseen, esteettömyyteen ja saavutettavuuteen, liikuntaan, kulttuuriin, liikkumiseen ja liikenteeseen liittyen. 
• Vammaisneuvoston keskeisiä teemoja ovat saavutettavuus, esteettömyys ja yhdenvertaisuus YK:n vammaissopimuksen mukaisesti kaikissa elämänvaiheissa. 
• Vanhusneuvoston toiminnassa puolestaan painottuvat ikäihmisten palvelut ja tarpeet.
  
  

Vammaisneuvoston päätehtävät ovat 

1. Tehdä aloitteita ja esityksiä viranomaisille ja antaa lausuntoja.
2. Edistää vammaisten henkilöiden, vammaisjärjestöjen ja viranomaisten yhteistyötä.
3. Seurata kaupungin suunnittelua, päätöksentekoa ja toimenpiteitä sekä toimia hallinnon vammaisasiantuntijaelimenä.
4. Seurata vammaispoliittisen ohjelman toteutusta.
   
   

Teksti Mariaana Nelimarkka