Etusivulle
kuvituskuva
kuvituskuva

Sosiaalinen media apuna yksinäisyyteen

Koronapandemia on pakottanut ihmiset neljän seinän sisälle, mutta sosiaalinen media voi tarjota kaivattua seuraa turvaetäisyydellä, ovathan sosiaaliset kontaktit arjessa tärkeitä ihmisen hyvinvoinnin kannalta.

Eristäytyminen ja sosiaalisten kontaktien välttäminen ovat kevään aikana vaikuttaneet ihmisiin kaikkialla. Toisille kotona pysyminen ja tapaamisten hoitaminen etäyhteydellä sopii hyvin, mutta jotkut voivat kokea eristyksen hyvinkin raskaana. Varsinkin jos läheisiä tai henkilö itse kuuluu riskiryhmään.
– Ihmiset, jotka ovat muutenkin yksinäisiä, ovat tässä ajassa varmasti vielä yksinäisempiä. On henkilöitä, joilla voi olla muutamia tuttavia päivätoiminnassa, jotka on nyt lakkautettu, tai henkireikänä on voinut olla vaikkapa perheen luokse matkustaminen, mikä ei nyt välttämättä ole mahdollista, huomauttaa Aspa-säätiössä työskentelevä Milla Ilonen.

Aspa-säätiö on avannut virtuaalisen Olkkari-olohuoneen, jossa asumispalveluiden käyttäjät voivat nähdä tuttavia, vaihtaa ajatuksia ja saada mielekästä vapaa-aikaa. Sinne jaetaan vinkkejä tekemiseen sekä tuotetaan esimerkiksi tietovisoja ja muita sisältöjä. Palvelulla on ollut noin satakunta käyttäjää ja se on otettu vastaan todella hyvin. Sen lisäksi monessa kehittämishankkeessa on viety sisältöjä ja tapahtumia verkkoon, kuten taideryhmiä, live-lähetyksiä ja musiikkituokioita.

Ilosen johtamassa Voimaa seksuaalisuudesta -hankkeessa on järjestetty esimerkiksi rintojen avusteisen omatarkkailun koulutuksia verkossa sekä Instagram-livelähetyksiä muun muassa seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuudesta. Livelähetykset ovat saaneet hyvän vastaanoton.

Ilonen muistuttaa kuitenkin, että virtuaaliryhmiin osallistuvat usein ne henkilöt, jotka osallistuisivat toimintaan myös fyysisesti. Heiltä löytyy myös tarvittavat laitteet sekä riittävästi kykyä ja kompetenssia käyttää laitteita itsenäisesti, ja he ovat tarpeeksi oma-aloitteisia kokeilemaan palveluja.
– Etäyhteyksien hyödyntäminen on myös todella hankalaa henkilöille, jotka eivät voi ilmaista itseään sanoin. Ilmeisiin, eleisiin, yhdessä tekemiseen tai asioiden näyttämiseen perustuvat kommunikoinnin tavat jäävät etäyhteyksien kanssa paitsioon, hän toteaa.

Erityisesti vaikeasti vammaiset ja kehitysvammaiset ihmiset ovat kaikista heikoimmassa asemassa, he ovat jo valmiiksi digiyhteiskunnan marginaalissa.

Some kontaktien korvaajana

Sosiaalinen media on hyödyllinen työkalu yksinäisyyden vähentämisessä, ja varsinkin koronakaranteenin aikana sen merkitys on korostunut.
– Sosiaalisessa mediassa käyttäjät eivät ole rajoitettuina tiettyyn paikkaan tai fyysisiin realiteetteihin, vaan voidaan olla eri ryhmissä ja yhteisöissä verkottuneina ympäri maailmaa, sanoo sosiaalipsykologi ja sosiaalisen median tutkija Suvi Uski.

Jotta sosiaalisesta mediasta saisi apua yksinäisyyteen, on sitä myös käytettävä oikealla tavalla. On oltava aktiivinen kontaktien luomisessa esimerkiksi keskusteluja aloittamalla ja kommentoimalla.
– Passiivinen toisten ihmisten elämän tutkailu ei sinällään ole sosiaalista tarvetta tyydyttävää, vaan se voi jopa kasvattaa negatiivisia tunteita. Muiden elämien jatkuva seuraaminen esimerkiksi Instagramissa voi aiheuttaa ulkopuolisuuden tunnetta sekä turhaa vertailua omaan elämään.

Vuorovaikutuksellisuuden lisäämisen oman sosiaalisen median käyttöön voi aloittaa matalalla kynnyksellä omiin kiinnostuksen kohteisiin liittyvistä ryhmistä. Asioista, joista tykkää jutella muutenkin, on helpompi lähteä keskustelemaan myös verkossa.

Vaikka kirjoittaminen tuntuisi aluksi hankalalta, se on onneksi taito, joka paranee harjoittelemalla.

Somen eri puolet

Sosiaalista mediaa käytetään myös liikaa haitallisen paljon, jolloin ei pystytä oikein lopettamaan kännykän käyttöä, vaikka olisi väsynyt tai huonossa mielentilassa. Liiallinen älylaitteiden käyttö voi vaikuttaa hyvinvointiin laajemminkin – ja ongelma on yleinen.

Sosiaalisesta mediasta ei sisältö myöskään lopu selaamalla, joten illalla runsaan somettamisen jälkeen voi ihmetyttää, miksi onkin yhtäkkiä esimerkiksi surullinen olo tai jokin asia kaivertaa. Kurjan olon aiheuttajaa voi olla hankala edes muistaa.

Positiivisena ilmiönä korona on kuitenkin vähentänyt somessa yleistä vihanlietsontaa ja negatiivisuutta, kun kaikilla on nyt niin sanotusti ”yhteinen vihollinen”. Myös yhteisöllisyyden henki ja esimerkiksi tiettyjen ammattiryhmien arvostus on näkynyt vahvasti sosiaalisessa mediassa.

Teksti Eemeli Sarka

Kommentoi

Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).