Ravinnosta saa uutta virtaa
Uupumuksen tunne ja kroonisen kivun kokeminen ovat yhä yleisempiä syitä hakeutua lääkärinvastaanotolle niin Suomessa kuin muissa länsimaissa. Arvioidaan, että kroonisesta kivusta on kärsinyt jossakin elämänsä vaiheessa jopa puolet suomalaisista.
– Harvoin nykypäivänä saa nauttia esimerkiksi sellaisesta asiasta kuin vakituinen työpaikka. Epävarmuus tuo stressiä elimistöön, ja se on haitallista, sanoo Hanna Huttunen, diplomiravintoterapeutti ja tietokirjailija, joka toimii myös Luonnonlääketieteen Keskusliitto LKL ry:n hallituksessa.
Huttusen mukaan Suomessa työterveyshuoltoon tehdyistä ajanvarauksista 40 prosenttia liittyy tavalla tai toisella kivun hoitoon. Yleisimpinä syinä ovat kipuun ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mutta myös harvinaisempien kipu- ja uupumisoireiden on havaittu lisääntyneen. Esimerkiksi toiminnallisiin vatsavaivoihin liittyviä vaivoja on paljon.
– On monenlaisia syitä oireiden taustalla. Monien ikäihmisten kohdalla syyt johtavat usein suolistoon. Hyvin usein heillä on ollut ainakin jossain vaiheessa elämäänsä pitkäaikaisia lääkekuureja taustalla johtamassa negatiivisen noidankehän syntyyn. Oireet voivat toki olla seurausta myös fyysisestä tai psyykkisestä stressistä, Huttunen sanoo.
Ero akuutin ja kroonisen kivun välillä on Huttusen mukaan siinä, että krooninen kipu voi myös vaeltaa ympäri kroppaa ja muuttaa paikkaa. Kivun paikantaminen on hankalaa, sillä sen raja häipyy, ja voi olla vaikeaa kohdentaa, missä kipu on. Ihminen myös oppii eri tapoja tulkita erilaisia kipuja, ja toisaalta kyky tunnistaa sitä voi kivun jatkuessa herkistyä.
Uupumuksen ja kroonisen kivun kokemus ei katso ikää, koska niin monia asioita on vaivojen taustalla.
– Yleisimmin uupumuksesta ja kroonisesta kipuilusta kärsivät ruuhkavuosia ja keski-ikää elävät naiset, mutta ikäjakauma on nykypäivänä kuitenkin laajentunut. Joukosta löytyy ikävä kyllä niin teini-ikäisiä kuin jopa 7-vuotiaita kroonista kipua ja uupumusta kokevia lapsia.
Psyykkinen stressi hivuttaa terveyttä
Miten tavallisen väsymyksen erottaa uupumuksesta? Huttusen mukaan ne asiat, jotka auttavat perusväsymykseen, eivät auta, jos on kyse uupumuksesta.
– Esimerkiksi lepo ja ulkoilu eivät poista väsymystä, vaan lenkin jälkeen saattaa uuvuttaa entistä enemmän. Suomalaisille tuttu kahvikupponen ei myöskään auta kuin hetken. Kahvihetken jälkeen olotila vain pahenee, Huttunen muotoilee.
– Uupuneena on vaikea ajatella edes tehtävien aloittamista, Huttunen kuvailee. Hän tietää tämän omakohtaisen kokemuksen kautta, sillä hänellä kuten monilla muillakin alan ammattilaisilla on taustalla omien vaikeiden terveysongelmien selättäminen ravitsemuksen keinoin.
Huttusen tie ravintoterapeutiksi kulki kipu- ja uupumusoireyhtymä fibromyalgian kautta.
– Yli kolmekymppisenä uskaltauduin vihdoin ravintoon perehtyneen lääkärin pakeille kärsittyäni yli puolet siihenastisesta elämästäni erilaisista kivuista, uupumuksesta, ahdistuksesta ja suolisto-oireista. Huttunen ei uskonut, kun lääkäri vihjasi, että suoliston kuntoon laittaminen saattaisi parantaa fibromyalgiavaivat.
– Olin jo vuosien saatossa niin identifioitunut fibromyalgiaan, etten osannut odottaa ravinnolta sellaista vaikutusta, minkä se lopulta teki. Kun suolistoani hoidettiin ja ravintoaineet alkoivat imeytyä, oli iho ensimmäinen, jossa vaikutus näkyi ulospäin. Mielelle jaksamisen ja energian lisääntyminen oli suurin juttu. Kun vielä huomasin kipujen pikkuhiljaa häviävän, olin vakuuttunut, hän kuvailee.
Omakohtainen kokemus johti myös esikoiskirjan “Kiputus -fibromyalgiasta vapauteen” kirjoittamiseen, vuonna 2016. Viime syksynä häneltä ilmestyi uusi teos ”Kivuton, opas toipumiseen”.
Pelko muutoksen esteenä?
Hanna Huttunen arvelee, että monien kohdalla oireiden taustalla on nähtävissä vaativa persoonallisuus: ihminen on tottunut tekemään viimeisen päälle kaikki – osaamatta pyytää muilta apua.
– Vaaditaan itseltä enemmän kuin mitä pystytään tekemään. Itsetuntemuksen kautta ihminen oppii kuitenkin olemaan armollisempi itselleen ja hölläämään sitä kautta vaatimuksia omaa itseä kohtaan.
Muutoksen edellytyksenä on kyky kuunnella omaa kehoa, ja se on mahdollista kaikille – missä tahansa elämänvaiheessa.
– Tärkeintä on uskoa toipumiseen ja ottaa sen uskon varassa askelia niin ruokavalion kuin muidenkin omaan tukipakettiin valittujen apujen kanssa. Kannustan löytämään uusia tapoja vaikuttaa omaan terveyteen. Tutustu niihin, punnitse ja poimi itsellesi sopivia keinoja auttamaan sinua niin arjessa kuin yleisen elämänlaadun ylläpitämisessä ja parantumisessa.
Vinkkejä elämäntaparemontin aloitukseen
- Kuuntele omaa kehoasi. Tunnetko voivasi hyvin? Jos et, on aika tehdä jotakin.
- Muista, että muutoksen tekeminen on mahdollista kenelle tahansa.
- Monipuolinen terveellinen ravinto on hyvinvoinnin perusta. Älä kuitenkaan sorru itsesi syyllistämiseen, vaikka välillä repsahtaisit esimerkiksi gluteenia sisältävään viljaan tai makean syöntiin. Muista että suolistossa vallalla oleva bakteerikanta vaikuttaa mielitekoihisi.
- Anna itsellesi mahdollisuus voida hyvin ja hankkia apua – se on tärkein askel toipumisessa.
- Stressi lisää sairastumisen riskiä. Mielihyvähormoni oksitosiini on stressihormonin vasta-aine. Erityisesti nyt korona-aikaan pitäisikin tehdä asioita, jotka saavat mielen kehräämään.
- Suomalaisia marjoja pitäisi syödä paljon, sillä ne sisältävät runsaasti terveydelle hyödyllisiä vitamiineja ja antioksidantteja. Muista myös riittävä D-vitamiinin saanti.
- Vältä liiallista informaatiotulvaa, sillä median tapa korostaa ikäviä asioita lisää helposti pelkoa ja elimistössä stressiä, joka taas laskee vastustuskykyä. Jos huomaa uupuvansa tietotulvasta, voi olla hyvä pitää uutispaastoa.
Teksti: Nina Garlo