Ystävyys edellyttää vastavuoroisuutta
Ystävyys ei synny niin vain nopeasti taikatempulla. Ja ystävyyden ylläpito vaatii molemmilta oikeaa asennetta ja käyttäytymistä. Yksi perusehto on ihmissuhteen vastavuoroisuus: molempien on koettava, että toinen ihminen kuuntelee ja on kiinnostunut ystävänsä elämästä.
Tapasin äskettäin kadulla vanhan ystävän. Hän kertoi vilkkaasti kuulumisensa ja sanoi sitten: olipa hauska nähdä ja vaihtaa kuulumisia. Sitten hän lähti eteenpäin. Minä en ehtinyt kertoa omista kuulumisistani mitään.
Edellä kuvattu tilanne ei ole harvinainen. Moni on oman elämänsä tapahtumista niin tohkeissaan, että vastavuoroisuus unohtuu. Pahimmillaan tilanne on voinut jatkua ystävyyssuhteessa jo vuosia.
Psykologi Anna-Elina Leskelä-Ranta, miksi ihmissuhteiden vastavuoroisuus on tärkeää?
– Vastavuoroisuus on ihmiskunnan kehittymisen perusta. Se on meissä jo syntyessä, vauvakin osaa matkia ja peilata itseään toiseen henkilöön. Siitä vuorovaikutustaidot sitten kehittyvät ja johtavat ihmiskunnan tärkeimpään taitoon eli kykyyn tehdä yhteistyötä.
Miten ystävyys eroaa muista ihmissuhteista?
– Ystävyys on vapaaehtoista. Ihminen valitsee itse ystävänsä ja voi myös luopua ystävyydestä milloin vain. Voi jopa käydä niin, että jonkun tapaamisen jälkeen ystävykset eivät enää tapaa lainkaan.
– Parhaimmillaan ystävyys on yksi ihmisen hyvinvoinnin peruspilareita. Ystävyyden tunnusmerkkejä ovat luottamus ja vastavuoroisuus.
Mitä pitäisi tehdä, jos ei ole ystäviä?
– Uudet ystävät eivät tule pyytämättä kotiisi. On siis lähdettävä kotoa toisten pariin. Ihmisten tapaaminen ei kuitenkaan takaa ystävyyttä, myös sinun on oltava aktiivinen. Mieti vastavuoroisuutta, mieti mitä sinä voit tehdä ystävyyssuhteiden eteen.
– Toisille ystävyyssuhteiden solmiminen on helppoa, toisille vaikeaa. Rohkeus ihmissuhteisiin syntyy jo lapsuudessa pienten onnistumisten kautta.
Voiko uusia ystäviä löytää netin kautta?
– Netti tarjoaa myös väyliä ystävyyksien syntymiseen. Sen kautta voit helposti tavoittaa henkilöitä, jotka ovat kiinnostuneita samoista aiheista kuin sinä. Ja on varmaan olemassa ystävyyksiä, jotka toteutuvat vain netin kautta.
– Kasvokkain tapaaminen on edelleen parhain ystävyyksien perusta, koska kasvokkain välittyy eniten sanatonta vuorovaikutusta. Ilmeiden, eleiden, äänenpainojen ja vaikka kosketuksen kautta saamme tietoa ystävän luotettavuudesta, läheisyydestä ja vastavuoroisuudesta.
Entä jos kokee, että jää ystävyyssuhteessa myötäilijäksi?
– Ensin kannattaa pohtia asiaa itsekseen. Miksi alistun myötäilijäksi? Olenko oikeiden ihmisten kanssa tekemisissä? Vasta tämän pohdinnan jälkeen asiasta kannattaa keskustella toisen kanssa. Voi sanoa, että oletko huomannut, että puhumme hyvin paljon sinun asioistasi?
– Dominoivan henkilön käytös ei välttämättä ole tietoista. Hän siis ei huomaa, että lähes koko ajan keskustellaan hänen rajaamistaan aiheista. Lisäksi on muistettava, että on eri asia olla dominoiva tai puhelias. Puheliaan kanssa on vain otettava oma vuoronsa vaikka päälle puhumalla.
– Dominoiva henkilö taas palaa omiin aiheisiinsa sinnikkäästi eikä keskeyttäminen onnistu. Jos asian ottaa puheeksi, hän saattaa kuitenkin tulla siitä tietoiseksi ja muuttaa käytöstään. Parhaimmillaan dominoiva henkilö tunnistaa piirteensä ja pyytää jopa anteeksi ja yrittää muuttaa käytöstään. Jos hän suuttuu eikä muuta käytöstään, mieti ystävyyttäsi tähän henkilöön. Pidä vaikka taukoa hänen tapaamisissaan.
– Ystävyydestä saa enemmän, kun suhde on tasa-arvoinen. Kyse ystävältäsi, puhutko sinä liikaa omista asioista? Kokeeko hän, että et kuuntele?
Mitä tehdä, jos ystävä käyttäytyy epämiellyttävästi, on esimerkiksi aina myöhässä?
– Kysy itseltäsi, miksi siedät tällaista? Sinulla voi olla myös joku syy, miksi hyväksyt toisen epämiellyttävän käytöksen. Jos sinulla on esimerkiksi vammaisuuden vuoksi voimakas tuen tarve, ystävyys voi välineellistyä. Silloin sietää epämiellyttävää käytöstä, koska se mahdollistaa jonkin myönteisen asian, esimerkiksi urheilutapahtumaan pääsyn. Ystävyyssuhteen jatkumisen kannalta on kuitenkin tärkeää, että näin ei olisi. Huonoa käytöstä ei tarvitse sietää.
– Jos kyseessä on myöhästely, ota asia puheeksi..
Pitääkö kantaa murhetta päättyneistä ystävyyksistä?
– Kun elämäntilanne muuttuu, jotkut ystävyydet usein myös loppuvat. Niiden loppumisesta ei pidä kantaa huolta – ne kuuluivatkin juuri tuohon elämänvaiheeseen. Yhteisiä kiinnostuksen kohteita ei luultavasti ole enää tarpeeksi.
Miten suhteet puolisoon, omaisiin ja erilaisiin ammattihenkilöihin poikkeavat ystävyydestä?
– Parisuhteeseen kuuluu seksuaalisuus, kodin perustaminen ja mahdollisesti lapset. Ystävyyssuhteista nämä uupuvat, ja siksi ne on myös paljon helpompi purkaa kuin parisuhde. Usein käy kuitenkin myös niin, että parisuhde päättyy, mutta ystävyyden jatkuvat.
– Työntekijät, esimerkiksi ohjaajat, avustajat tai opettajat, eivät ole ystäviä. Jos henkilö niin ymmärtää, on jopa työntekijän tehtävä puuttua tilanteeseen. Suhde työntekijään ei ole tasapuolinen. Työntekijä saa kohtaamisista palkkaa, ja hänen työnsä sanelee ihmissuhteen ehdot.
– Myöskään äiti tai isä eivät ole ystävä. Ystävyydessä on kyse erilaisesta ihmissuhteesta. Vanhempien elämänkokemus, elämänvaihe ja usein myös arvot ovat erilaisia kuin heidän lapsellaan. Läheisiä voidaan olla, mutta ystävyys on luonteeltaan tasaveroista, mitä vanhemman ja lapsen suhde ei voi sukupolvien välisen kuilun vuoksi olla. Siksi pidän todella outona lauseita ”jaan kaiken äitini kanssa” tai ”äitini on paras ystäväni”.
Mikä on ystävyyden syvin olemus?
– Se on luottamus siihen, että ystävä ymmärtää ja kuuntele sinua, on sinun puolellasi. Ystävyyttä voit miettiä vaikkapa niin, että kenelle soittaisit myöhään illalla, kun sinulla on todella mieli maassa? Ja toisaalta niin, että haluat olla ystäväsi vierellä, kun hänellä on siihen tarve.
Teksti ja kuvat Hannu Virtanen