Validia Ammattiopistossa panostetaan työvaltaiseen oppimiseen – Yhteistyö Varustelekan kanssa on jatkunut jo vuosia
Vesa Roivas sai vakituisen työpaikan jo ennen valmistumistaan Validia Ammattiopistosta, jossa hän opiskeli varastonhoitajaksi logistiikan perustutkintolinjalla. Vesan työllistymisen mahdollisti Validia Ammattiopiston ja Varustelekan vuosia kestänyt hyvä yhteistyö, jonka kautta Vesalla oli mahdollisuus näyttää osaamisensa jo ennen kuin tutkintotodistus oli kädessä.
– Opettaja ehdotti minulle Varustelekaa työharjoittelupaikaksi. Laitoin tänne sähköpostia ja minut kutsuttiin haastatteluun. Haastattelun yhteydessä allekirjoitettiin heti työsopimus, Roivas kertoo.
Työharjoitteluaikana Roivaksen työtehtäviin kuuluivat mm. asiakastilausten kerääminen ja pakkaaminen.
– Aluksi Vesa oli meillä talvet työharjoittelussa ja kesät kesätöissä. Kun meillä viime joulukuussa avautui työpaikka, tarjosimme sitä Vesalle. Olisi ollut maailman suurin vääryys olla palkkaamatta häntä, Varustelekan warehouse manager Teemu Tervashonka muistelee.
– Koska Vesan opinnot olivat vielä hiukan kesken, sovimme, että hän käy pari päivää viikosta ammattiopistolla ja on muuten meillä töissä.
– Jäin mielelläni Varustelekaan töihin, kun tilaisuus tarjoutui. Täällä on mukava tehdä töitä ja hyvä ilmapiiri. Hommat vakinaistettuna työntekijänä ovat samanlaisia kuin ennenkin, tosin järjestelmät ovat hiukan muuttuneet. Työ ei ole hirveän vaativaa, mutta koko ajan tässä silti oppii uutta, Roivas sanoo.
Mielekkäitä työtehtäviä ja tehokkuutta
Varustelekassa Vesan tarina ei ole poikkeuksellinen. Vuosien saatossa yrityksessä on ollut töissä 700–800 työssäoppijaa, suurin osa peruskoulun tet-harjoittelijoita. Monet työssäoppijoista ovat jääneet töihin harjoittelunsa jälkeen. Kun vuoden 2014 aikana työssäoppijoita oli jo 217, päätettiin Varustelekassa tehdä suunnanmuutos.
– Halusimme keskittyä ammatillisiin kuntoutujiin ja erityistä tukea tarvitseviin opiskelijoihin. Viime vuonna meillä oli 56 erityisopiskelijaa harjoittelussa eli edelleenkin vuoden jokaisella viikolla oli vähintään yksi työssäoppijaa, Tervashonka kertoo.
Suunnanmuutokseen päädyttiin monestakin syystä. Varustelekassa työssäoppijat on koettu hyödyllisiksi erityisesti toiminnan tehostamisen apuna.
– Olemme testanneet harjoittelijoiden avulla prosessejamme. Seurasimme, missä vaiheessa prosessia on kohta, jossa homma menee pieleen. Sitten prosessiin tehtiin korjaus niin, että harjoittelijakin pystyi sen tekemään. Lopulta tulimme ”ahneiksi” ja halusimme testata prosessejamme lisää: olisivatko meidän prosessimme niin hyviä, että myös opiskelijat, joilla on erityistarpeita, pystyvät tekemään homman. Kun prosesseista on hiottu virheet pois, saadaan tehokkuutta, Tervashonka valottaa.
– Toimiva firma etsii kaikki tavat tehostaa toimintaansa, Varustelekan omistaja Valtteri Lindholm jatkaa.
– Meillä on nyt hemmetin hyvä järjestelmä, jossa pystytään pitämään harjoittelijoita ja saadaan heidät tuottavaan työhön. Kun tämä toimii, mikä tehokkuus tulee! Haluamme kolminkertaistaa tuloksemme ilman, että investoimme esim. uusiin tiloihin. Haluamme tehdä sen pelkästään toimintaa tehostamalla, hän toteaa.
Toinen syy muutokseen on humanistisempi. Varustelekassa halutaan mahdollistaa se, että opiskelijat, joilla on erityistarpeita, pääsevät tekemään mielekästä työtä.
– Firman tavoite ei ole pärjätä kvartaalitaloudessa, eettiset asiat ovat tärkeämpiä. Ihmisen elämän mielekkyys tulee osittain siitä, että hän saa osallistua työntekoon ja tehdä oikeaa työtä. Tarkoitus ei ole vain vaatia työntekijöiltä, vaan työpaikan tulee olla sellainen, että siellä on kiva olla työssä ja työn pitää tuntua merkitykselliseltä ja tulokselliselta, Lindholm sanoo.
– Hyvää tulosta tekevä yritys voi olla samaan aikaan kun on hyvää tekevä yritys, Tervashonka jatkaa.
– Kun tekemisen prosessit ovat kunnossa ja työt on tehty sellaisiksi, että jokainen pystyy ne tekemään, ja sen lisäksi otetaan ihmiset huomioon, tullaan win-win-win-tilanteeseen, jossa kaikki voittavat. Työnantaja saadessaan hyviä työntekijöitä, työntekijä saadessaan mielekästä työtä ja asiakas, kun häntä palvellaan hyvin ja tehokkaasti, Tervashonka toteaa.
– Lähiesimiehen näkökulmasta työssäoppijan ohjaaminen vaatii järjestelmäajattelua ja empatiaa, kiteyttää Varustelekan warehouse manager Teemu Tervashonka.
Mutkaton yhteistyö on avain onnistumisiin
Hyvin toiminut yhteistyö Validia Ammattiopiston ja Varustelekan välillä on jatkunut jo kolmisen vuotta. Työssäoppijoiden lisäksi ammattiopistosta on vuoden ajan matkannut Varustelekaan joka tiistai ns. logistiikan iskuryhmä, joka tekee varastossa erilaisia logistiikka-alan tehtäviä.
Uusia yhteistyökuvioitakin on suunnitteilla. Varustelekan uusien Jämä-kierrätystuotteiden tuotantoprosessi on suunniteltu alusta alkaen niin, että siihen tulee sellaisia vaiheita, joita pystyy tekemään esimerkiksi näkövammainen henkilö. Jämä-kierrätystuotteiden kautta työvaltaisesta oppimisesta pääsevät pian osallisiksi muutkin kuin logistiikka-alan opiskelijat.
– Esimerkiksi osa kierrätystekstiilien tuotantoprosessista tehdään mahdollisesti pian koululla. Logistiikan iskuryhmä tuo koululle palatessaan mukanaan kerran viikossa tavaraa, josta valmentavan puolen opiskelijat leikkaavat tekstiilejä valmiiksi, kertoo Validia Ammattiopiston uraohjaaja Tuomas Kaihua.
Mutkattomat välit ja toimivaksi kehitetty työssäoppimisen malli takaavat parhaan mahdollisen onnistumisen opiskelijoille.
– Varustelekassa harjoittelijoiden huomioiminen on parhainta, mitä olen opettajaurani aikana nähnyt. Olen yhteistyön kautta saanut hyvää oppia myös omaan työhöni, kertoo logistiikan opettaja Marko Mäkelä.
– Erityisopiskelijan asema on huomioitu hyvin, ja Varustelekassa todella huolehditaan opiskelijoista, opetetaan hommat kunnolla eikä opiskelijoilta vaadita mitään ennen kuin asiat on opetettu. Lopulta opiskelijoilla on hallussaan koko varasto ja nettikauppa. Työtä tehdään hyvällä hengellä ja asenteella, Mäkelä kehuu.
Logistiikan iskuryhmä saa puolestaan kiitosta Varustelekasta.
– Meiltä tilattiin alun perin simppeleitä hommia iskuryhmälle, mutta meille ei vielä ole auennut, missä nämä opiskelijat tarvitsisivat enemmän tukea toiminnassaan. He tekevät vastaanoton ja keräilijän töitä odotuksia paremmin ja menisivät työntekijöistä, Tervashonka sanoo.
– Varustelekassa opiskelijat saavat turvallisen, ohjatun ja organisoidun työympäristön, jossa apua ja tukea saa myös paikalla olevalta Validia Ammattiopiston omalta ohjaajalta, joka on ollut mukana kehittämässä toimintaa, uraohjaaja Tuomas Kaihua toteaa.
– Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi lisätä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Tämä yhteistyömme on loistava esimerkki siitä, miten meillä tarjotaan jo nyt opiskelijoille aitoja työtehtäviä työpaikoilla ja kuinka työvaltaista oppimista toteutetaan onnistuneesti, Kaihua summaa.