Anni Kyröläinen on menestyvä yrittäjä, vaikka hänelle suositeltiin eläkkeelle jäämistä jo peruskoulun jälkeen.

Pyörätuolilla lapsesta asti liikkunut Anni Kyröläinen, 35, opiskeli ylioppilaaksi tulonsa jälkeen valtiotieteen maisteriksi. Jo opintojensa lopussa hän hakeutui asiantuntijatehtäviin työ- ja elinkeinoministeriöön. Nyt hän on menestyvä yrittäjä.

Tällä hetkellä Kyröläinen toimii Vammaisfoorumin osa-aikaisena pääsihteerinä, koska myös oma yritys Riesa Consultative Oy vaatii oman aikansa. Yritys on esteettömyyden asiantuntijaorganisaatio, jonka asiakkaita ovat niin julkiset organisaatiot kuin yksityiset yrityksetkin. Ydinliiketoimintaa on muun muassa työympäristöjen ja asiakaspolkujen esteettömyyskartoitukset.

Vuonna 2019 perustettu yritys on alusta pitäen kasvattanut liikevaihtoaan ja tehnyt voitollista tulosta. Yritys voitti vuoden 2021 Esteetön Suomi -palkinnon.

Esteettömyys on mahdollisuus

Riesa Consultative syntyi, kun Kyröläinen ja yrityksen toinen perustaja Atso Ahonen pohtivat keväällä 2018, miksi esteettömyys ja sitä kautta myös vammaisten henkilöiden kohtaaminen on monille niin vaikeaa.

– Me halusimme tuoda kentälle kokonaisvaltaista palvelua. Meiltä löytyy kiinteistöpuolen osaamista, mutta konsultoimme myös sosiaalisen vastuullisuuden ja erilaisten ihmisten kohtaamisen kaltaisissa asioissa.

Nyt yritys työllistää seitsemän esteettömyyden asiantuntijaa, joista kolme käyttää itsekin pyörätuolia.

Töissä, ei eläkkeellä

Vaikka teknisessä mielessä Suomikin kehittyy yhä esteettömämmäksi ja saavutettavammaksi, työelämän asenteissa riittää edelleen kehitettävää.

Kyröläisellä itsellään on vahva kokemus pyörätuolin käyttäjän kohtaamista ennakkoluuloista. Niitä hän on pitänyt laajalti esillä mediassakin.

Ei ole tavatonta, että Kyröläisen oletetaan automaattisesti olevan eläkkeellä. Sellaistakin on tapahtunut, että taksikuski on vienyt töihin matkalla olleen Kyröläisen apteekin eteen, kun ei olettanut hänen käyvän töissä.

Jo peruskouluun mennessä kotikunta Etelä-Karjalassa suositteli Kyröläiselle opiskelua erityisluokalla. Hän ei kuitenkaan tarvinnut erityisopetusta, vaikka käyttikin pyörätuolia.

Vanhempien puututtua asiaan Kyröläinen pääsi normaalille ensimmäiselle luokalle.
Jo parikymppisenä opintojensa alkuvaiheessa Helsingin yliopistossa Kyröläinen sai asiakaspalvelutöitä isolta puhelinoperaattorilta. Työhaastatteluun hän meni sähköpyörätuolissa, mutta oli jättänyt mainitsematta asiasta työhakemuksessa, koska se ei liittynyt hänen työkykyynsä.

Haastattelun aikana rekrytoijat eivät enää kiinnittäneet huomiota pyörätuoliin, vaan päättivät palkata Kyröläisen.

– Työyhteisö otti minut hyvin vastaan. Olin Saunalahdella ja sittemmin Elisalla pitkään, ensin kokoaikaisena ja myöhemmin osa-aikaisena, Kyröläinen kertoo.

Kokemus on osoittanut Kyröläiselle, että edelleen on paljon työnantajia, jotka eivät ole perehtyneet sen enempää vammaisen palkkaamiseen liittyviin tukiin kuin esteettömyyteenkään.

– Yrityksen tiloja luullaan esteellisemmiksi kuin ne ovatkaan. Monesti riittää pienikin tilojen uudelleen järjestely, yhden luiskan hankkiminen, sähköinen ovenavaaja tai autopaikan suunnitteleminen esteettömäksi. Työnhakijalle voidaan myös sanoa, että tiloihin ei pääse pyörätuolilla, vaikka sinne oikeasti pääsisi ilman järjestelyjäkin. Esteettömyys ei tarkoita, että pitäisi rakentaa suunnilleen sairaala pyörätuolin käyttäjälle, Kyröläinen korostaa.

Irti vähemmistöstressistä

Tietyllä tavalla kasvojen antaminen työkykyiselle vammaiselle on aiheuttanut Kyröläiselle myös ”vähemmistöstressiä”.
– Varsinkin nuorempana koin, että minun pitää olla tuplasti parempi ja tehokkaampi kuin muut työntekijät. Vammaisena pitää tavallaan todistaa mahdolliset ennakkoluulot vääriksi. Moni vammainen ystäväni on kertonut samanlaisista tuntemuksista. Tämä on todella kuluttavaa.

Sekin on aiheuttanut tietynlaista stressiä, kun Kyröläinen toisinaan on kokenut olevansa vastuussa kaikista muistakin vammaisista.
– Pikkuhiljaa aikuisuuden myötä olen oppinut päästämään irti tästä stressistä, mutta välillä se on vieläkin vaikeaa. En koko ajan ajattele, että minun pitäisi edustaa pelkästään vammaisia.

TET-harjoittelua kaikille

Lapsiasiavaltuutetun toimiston tutkimuksesta vuodelta 2019 käy ilmi, että joissakin kouluissa on käytäntöjä, että nuoret jo lähtökohtaisesti suljetaan pois TET-jaksosta. Erityislapset esimerkiksi jäävät kouluun tekemään työharjoittelua. Heitä ei edes lähetetä koulun ulkopuolelle tutustumaan.

– Tällaisesta kuulee paljon. Totta kai tämä vaikuttaa nuoren omaankin ajatteluun, kun yhteiskunta jo lähtökohtaisesti odottaa häneltä ei-vammaisia vähemmän. Paljon on kiinni tuuristakin. On paljon myös hyviä kouluja, joissa toimitaan esimerkillisesti, Kyröläinen sanoo.

Anni Kyröläinen

• Syntynyt 1988 Simpeleellä
• Kotipaikka: Helsinki
• Koulutus: valtiotieteen maisteri
• Työ: esteettömyyden asiantuntija, Vammaisfoorumin pääsihteeri, yrittäjä ja osakas esteettömyyden asiantuntijayritys Riesa Consultative Oy:ssä