Etusivulle

Pienikokoisen koti rivitalossa

Rivitaloasunnon ulko-oven avaa Satu Hasanen, 42. Hasanen on pienikokoinen, pituudeltaan 130 senttiä. Hän sairastui kaksivuotiaana nivelreumaan, joka pysäytti pituuskasvun.

– Sain lapsena lääkityksen lisäksi sytostaatti- ja kultahoitoa, mutta ne eivät tehonneet kunnolla tai tekivät liikaa sivuvaikutuksia, Hasanen kertoo.

Nykyään Hasasella ei ole juurikaan kipuja. Lääkkeeksi riittää kortisoni, minkä lisäksi hän hoitaa terveyttään ruokavaliohoidolla.

– Maidottoman ja viljattoman ruokavalion avulla pystyin luopumaan särkylääkkeistä ja sain osteoporoosiarvot kohdilleen, maitoallerginen Hasanen sanoo ja sulkee ulko-oven avainnipussaan kulkevalla kaukosäätimellä.

– Nivelteni liikeradat ovat rajoittuneita, enkä jaksa kävellä pitkään, mutta niihin olen jo tottunut.

Monenlaisia esteettömyysratkaisuja

Hasanen viihtyy pihansa terassilla ja nukkuu siellä päiväunia. Nurmikkoa pihaan ei tule, sen leikkaamiseen käsivoimat eivät riitä.

– Käteni eivät käänny, nouse tai taivu kunnolla, eikä niissä ole voima. Ranteeni on jäykistetty, enkä saa kyynärpäitä suoriksi tai koukkuun.

Hasasen kodissa ikkunoiden sälekaihtimien vivut ja vesihanojen varret ovat pidennettyjä, jotta hän yltää niihin paremmin. Kaappien kahvat on sijoitettu tavallista alemmas. Keittiötasojen korkeus on perusmitoitusta kymmenen senttimetriä matalampi, niihin rakennuttajan valikoimasta löytyi valmis vaihtoehto. Yläkaappeja on laskettu suhteessa keittiön tasojen kanssa.

Hasasen uunista löytyy teleskooppikiskot, jotta pellit eivät ruokaa laittaessa putoa. Jääkaappi ja pakastin avautuvat kevyesti Easy Open -kahvoilla, ja sisäseinien pistorasiat on nostettu lattianrajasta ylemmäs. Pyykki- ja astianpesukoneet on asennettu kalusteisiin. Näin pyykkikone saatiin tavallista ylemmäs, ja astianpesukoneen voi avata yhtä helposti kuin laatikon. Astianpesukoneessa on myös herkät kosketusnäppäimet.

Auton Hasanen saa peruutettua asunnon etuovelta lähtevän lämmitettävän betoniluiskan viereen. Asunnon eteisestä löytyvät katkaisijat auton ja luiskan lämmitykselle sekä ulko-oven avaamiseen.

– Luiskan lämmitykseen asennutan vielä ajastuksen, jotta se ei jää turhaan päälle esimerkiksi viikonloppureissujeni ajaksi, Hasanen sanoo.

Hasanen tarvitsee avustajaa muun muassa kaupassa, siivotessa, pyykinpesussa sekä työntämään pyörätuolia ja kantamaan tavaroita. Apuvälineinä hänellä on pidemmille kävelymatkoille pyörätuoli ja sähkömopo.

Uuden asunnon rakennuttajan löytäminen kesti kymmenen vuotta. Muutostöiden tekemistä vanhaan asuntoon Hasanen ei kustannussyistä edes harkinnut. Hän arvioi, että kun uuden rivitalokodin muutostyöt maksoivat noin 10 000 euroa, olisi lasku vanhaan asuntoon tehtynä ollut kolminkertainen.

– Jos esimerkiksi keittiön yläkaappeja lasketaan alemmas normaalikorkuisten tasojen yläpuolella, kaappien ja tasojen väli jää hyvin pieneksi.

Esteettömyysratkaisut kannattaisikin Hasasen mielestä suunnitella rakennuksiin jo kohteiden piirustusvaiheessa.

– Jostain syystä asukkaiden tarpeet ja asunnon suunnittelu eivät siinä vaiheessa kohtaa tarpeeksi hyvin, Hasanen sanoo.

Asuntonsa esteettömyysratkaisujen rahoitukseen Hasanen haki tukea kunnalta, joka korvaa pakolliset muutostyöt kokonaan ja koneista ja laitteista puolet.

– Lämmitettävästä betoniluiskastani kunta korvasi vain osan, Hasanen sanoo. Saunan ja pihan muutostöihin korvausta ei saanut lainkaan.

– Minua mietityttää se, miksi vammaisella ei ole oikeutta saunoa ja olla pihalla siinä missä muillakin. Sairaus tai vamma ei ole vammaisen oma vika. Hakemukseni ovat olleet myös kunnalla käsittelyssä jo puoli vuotta luvatun kolmen kuukauden sijaan.

Hasasen mielestä esteettömyys- ja muissa vammaisasioissa tietotaidon levittämisessä ja eri tahojen yhteistyössä olisi paljon parannettavaa. Hän kokee, että esteettömyys ajatellaan usein vain vammaisten eduksi tai jopa luksukseksi.

Hasanen on koulutukseltaan MB elämäntaidon valmentaja ja suunnittelee kouluttautuvansa myös esteettömyyskartoittajaksi. Koulutustaan hän haluaisi hyödyntää toimimalla laaja-alaisena vammaisvaikuttajana.

– Elämäntaidon valmentaja tsemppaa ja kannustaa ihmistä olemaan itse aktiivinen voimavarojensa mukaan, Hasanen sanoo.

Teksti Piritta Porthan
Kuva Timo Porthan