Etusivulle

Unelma nimeltä jumppapallo

Olen jo jonkin aikaa haaveillut isosta jumppapallosta.
Se helpottaisi kipuja jos saisin tehtyä kotonakin joitain liikkeitä, jotka edesauttaisivat työkyvyn ylläpitämistä.
Jumppapalloja saa useammasta liikkeestä, mutta ei kovin halvalla.
Ostaisin siis käytetyn sellaisia löytyy Espoon kierrätyskeskuksesta muutamalla eurolla.
Miksi siis en ole saanut sitä tehdyksi?
Taksimatka maksaa noin 5e per suunta taksilla.
Julkisilla mennessä ei mene rahaa, mutta menee aikaa.
Ajankäyttö on myös hankalaa, koska se maksaa minulle avustajatunteja, jotka ovat minulle yhtä arvokkaita kuin eurot.
Olen nyt kesästä lähtien suunnitellut, että seuraavassa kuussa menen ja ostan sen pirun pallon, mutta aina tulee jotain yllättävää johon pitääkin kiinnittää ne pallorahat.
Ehkä jos jouluna saisin ostettua sen joululahjaksi itselleni?
Tammikuussa ei ole mahdollisuuksia, silloin pitää maksaa kotivakuutus ja muita unelmia haavoittavia laskuja kuten sähkölasku.
Ehkä helmikuussa?
Viimeistään huhtikuussa kun täytän 36?
Olisiko se takaraja?
Sanovat, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty..
Minun säkällä jumppapalloja ei tietenkään juuri silloin ole kierrätyskeskuksessa, kun sinne saakka joskus pääsen.
Mutta Elämä On.

Lue lisää Invalidiliiton toimeentulohaasteesta >>

Jaa uutinen