Etusivulle

Esteettömyys arjessa: kuinka omilla teoilla voisimme parantaa ympäristömme esteettömyyttä

Käydessäni taannoin ostoksilla lähikaupassa sen edessä ei ollut yhtään esteetöntä autopaikkaa eli ns. invapaikkaa vapaana, vain koirille tarkoitetut kaksi paikkaa. Onhan koiran ”pysäköinti” luonnollisesti tärkeämpi asia kuin se, saanko minä vammaisena auton oven viereen vai kävelenkö pitemmän matkan. Tuumin mielessäni arvomaailman valintoja. Voinko siis itse vaikuttaa ympäristöni esteettömyyteen ja saavutettavuuteen omilla teoillani?

Olen aina ollut se, joka puuttuu ja yrittää korjata, jos on jotain parannettavaa. Näin kokemustoimijana ja Kehittäjä-vaikuttaja-kurssin käyneenä minulla on siihen valmiuksia, mutta mielestäni kenellä tahansa on mahdollisuus vaikuttaa, kun vain vie asioita rohkeasti ja asiallisesti eteenpäin. Tässä muutama arjen esimerkki omasta elämästäni – ja palaan ensin takaisin lähikaupan invapaikalle.

Kokemus ja sinnikkyys toimivat voimavarana

Kohtaamani tilanne lähikaupan parkkipaikalla ei mielestäni ollut ok, vaan menin kaupan henkilökunnan puheille. He olivat tietenkin kovasti pahoillaan, mutta kehottivat minua laittamaan sähköpostia kauppiaalle. Hänen vastauksensa oli ihan ymmärtäväinen, mutta asialle ei kuitenkaan kauppiaan mukaan tehtäisi mitään. Selvä, viesti ei mennyt tällä kerralla perille. Pidän siis autoa tai sähkömopoa jatkossakin koirille tarkoitetulla toisella paikalla.

Toisessa käyttämässäni isossa kaupassa ei invapaikkojen sijaan ole pyörätuoliin liitettävää ostoskärryä. Laitoin palautesivujen kautta viestiä ja selitin, miten hankala on pelailla niiden muovisten korien kanssa kaupassa asioinnin aikana ja kuinka kilpailevassa kaupassa sellaiset kiinnitettävät versiot löytyvät.

Sain vastauksen, jossa kiiteltiin palautteesta ja sähköposti ohjattiin ylemmälle tasolle.
Oletin että tämä jää tähän, mutta yllätyin iloisesti, kun sainkin johtajalta postia. Hän kiitteli ideasta ja kertoi laittavansa asian eteenpäin. Kärryjä ei ole vielä näkynyt, mutta odotellaan. Se olisi mahtavaa, jos palautteeseeni reagoitaisiin ja liitettäviä otoskärryjä otettaisiin käyttöön. Se kun palvelisi muitakin kaupassa pyörätuolilla liikkuvia.

Tapahtui kerran sotekeskuksessa. Olimme menossa erään työryhmän kanssa uuden sotekeskuksen tiloihin käymään, kun sain tiedon sähköpostiini, ettei kyseiseen rakennukseen saisi mennä sähkömopolla. Mitä ihmettä, mietin itsekseni. Kysyin perusteluja tähän toimintatapaan, mutta niitä en saanut. Päätin kysäistä asiaa yhdenvertaisuusvaltuutetulta Instagramissa. Sain heti vastauksen, että tämä asia kuuluu heille. Tuumasta toimeen, laitoin sähköpostia yhdenvertaisuusvaltuutetulle, jossa kerroin tarkemmin mistä on kyse.

Jonkin ajan kuluttua sain paluupostia yhdenvertaisuusvaltuutetulta. Postissa oli mukana alkuperäinen tiloista vastaavan henkilön vastine. Selvisi, että työntekijää oli ohjeistettu väärin ja tämä tieto ei pitänytkään paikkaansa, vaan rakennukseen ovat tervetulleita myös sähkömopoa käyttävät asiakkaat. Loppujen lopuksi en päässyt tilaisuuteen kuitenkaan mopolla tai ilman, kun sairastuin, mutta ainakin asia selvisi, ja nyt yksi työntekijä tietää varmasti asian oikean laidan, eikä neuvo ketään väärin.

Jokainen voi vaikuttaa

Yksilön sinänsä pienillä teoilla ja rohkeudella toimia voi olla merkittävä vaikutus ympäristön esteettömyyteen ja saavutettavuuteen. Olipa kyse sähköpostin lähettämisestä, palautteen antamisesta tai virheellisten käytäntöjen kyseenalaistamisesta, niin pienilläkin teoilla on mahdollista luoda esteettömämpää ja saavutettavampaa ympäristöä!

Näistä esimerkeistä näkee, että ihan jokainen voi vaikuttaa – joskus huonommalla tai paremmalla menestyksellä. Se vaatii vain viitseliäisyyttä ja asioihin tarttumista. Ehkäpä vain sen yhden sähköpostin laittamisen verran, jota kukaan muu ei ole koskaan laittanut. Rohkeasti ja asiallisesti asioita eteenpäin, niin saadaan jokaiselle paremmat edellytykset toimia ja elää.

Jaa uutinen

Kommentoi

Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).

Kommentit

Omilla teoilla

Kiitos kirjoituksesta. Ihanan innostava näkemys.
Kannustaa tekemään samoin.

Anna-maria Alaluusua  •  10.06.2024, klo 22:10