Invalidiliitto toteutti marraskuussa 2023 ensimmäistä kertaa osallisuusbarometrin, jonka tavoitteena oli saada tietoa vammaisten henkilöiden osallisuudesta. Osallisuusbarometri selvitti vastaajien osallisuudentunteen yhteyksiä heidän kokemaansa hyvinvointiin, terveyteen sekä toiminta- ja työkykyyn.

Lisäksi kyselyllä selvitettiin kokemuksia kuntien liikunta- ja kulttuuripalveluista sekä hyvinvointialueiden sote-palveluista.

Osallisuusbarometri tavoitti hyvän joukon vastaajia: barometriin vastasi 1 136 vähintään 15 vuotta täyttänyttä henkilöä, joilla on liikkumisen esteitä tai toimintarajoitteita.

– Olemme tyytyväisiä barometrin vastaajamäärään. Kysely oli kohdennettu sille joukolle, jonka eteen eniten teemme työtä, sillä tarvitsemme faktaa vaikuttamistyöhömme. Kyselyllä tavoitimme juuri heitä, joita halusimmekin, Invalidiliiton tutkimusjohtaja Sinikka Hiekkala toteaa.

Barometrin vastaajilta ei kysytty diagnoosia, vaan heille esitettiin YK:n Tilastokomitean alaisen Washington Groupin muotoilema kuuden kysymyksen setti, jossa vastaukset asettuvat asteikolle ”ei vaikeuksia” ja ”en pysty lainkaan”-ääripäiden välille. Kysymykset koskivat kykyä kommunikoida, kuulla, huolehtia itsestään (kuten peseytymisestä tai pukeutumisesta), nähdä, muistaa tai keskittyä, kävellä tai kulkea portaissa.

– Eniten, 60 prosentilla vastaajista, oli paljon vaikeuksia tai he eivät pystyneet kävelemään tai kulkemaan portaissa. Vastaajista 28 prosentilla oli vähän vaikeuksia, ja 13 prosentilla ei lainkaan vaikeuksia. Esimerkiksi 17 prosenttia ei pystynyt huolehtimaan itsestään kuin suurin vaikeuksin tai ei lainkaan, Hiekkala kertoo.

Osallisuuden kokemus keskimäärin 65,9 pistettä

Suomalaisten yli 20-vuotiaiden osallisuuden kokemus on THL:n Finsote 2019 -kyselyn mukaan keskimäärin 75,2 asteikolla 0–100.

Invalidiliiton osallisuusbarometrin tulos on 65,9 pistettä. Hiekkala toteaa, että ero suomalaisten keskiarvoon olisi osallisuusindikaattorissa varmasti tilastollisestikin merkitsevä, vaikkakaan tilastollista vertailua ei ole tehty.

Hiekkala kiinnittää kuitenkin enemmän huomiota siihen, että 21 prosenttia osallisuusbarometrin kaikista vastaajista saa alle 50 pistettä. Tämä tarkoittaa, että viidenneksellä vastaajista osallisuus on erittäin heikkoa.

Osallisuutta voi tarkastella muun muassa suhteessa terveyteen ja toimeentuloon. Invalidiliiton osallisuusbarometrissä kysyttiin rahan riittävyydestä.
– Vastauksista paljastui osittain ikäviä tuloksia, kun kysyimme, oletko 12 viimeisen kuukauden aikana jättänyt rahan puutteen vuoksi käymättä lääkärissä tai tinkinyt lääkkeiden ostosta.

Neljännes vastasi myöntävästi, eli kaikilla ei ole rahaa lääkäriin tai lääkkeisiin. Tätä täytyy tarkastella lähemmin, Hiekkala toteaa.

11 aihepiiriä

Osallisuusindikaattori sisältää kymmenen väittämää. Koko barometrissä on yhteensä 11 eri aihepiiriä käsittelevää osiota: taustatiedot, elinolot, toimeentulo, terveys ja toimintakyky, seksuaalioikeudet, osallisuus (sisältää yksinäisyyden ja osallisuusindeksin), kulttuuri- ja liikuntapalvelut, terveys, apuvälineet, sosiaalipalvelut ja omin sanoin osallisuudesta.

Kulttuuripalveluissa eniten niiden käyttöä estävä tekijä oli tilojen ja harrastuspaikkojen esteellisyys.
– Invalidiliiton visio on yhdenvertainen ja esteetön Suomi, ja rakennetun ympäristön esteettömyys on tärkeää. Tulos todistaa, että vielä on paljon tekemistä, Hiekkala sanoo.

Toisena kulttuuripalveluiden käytön esteenä nousi esiin heikko toimeentulo, rahan puute ja palveluiden maksullisuus. Sama syy nousi myös liikuntapalveluiden käyttämisen esteenä neljänneksi. Tosin liikuntapalveluita koskeviin kysymyksiin suurin osa vastasi, ettei koe niitä tarpeelliseksi.

Hiekkalalle oli yllätys, että vaikka kuljetuspalveluiden ongelmista on puhuttu paljon, ne eivät nousseet hankalimmiksi asioiksi.

Barometri toimii paitsi tiedonkeruun, myös vaikuttamisen työkaluna, kuten esimerkiksi Väestöliiton toteuttama Perhebarometri on osoittanut.

Tarkkaa harkintaa

Hiekkala kertoo, että barometriä valmisteltiin huolella. Liiton työntekijöistä ja luottamushenkilöistä sekä Yhdenvertaisvaltuutetun toimiston ja Vammaisten ihmisoikeuskomitean edustajista koostuva työryhmä valitsi mahdollisimman päteviä kysymyksiä.

– Halusin itsearviointikysymyksiä, jotka ovat valideja eli arvioivat asioita, joita haluamme mitata. Tästä syystä käytimme muun muassa THL:n TerveSuomi-väestötutkimuksen kysymyksiä ja väittämiä, Hiekkala kertoo.

Kyselyllä haluttiin saada tietoa myös sosiaali- ja terveyspalveluista. Etenkin nyt, kun hyvinvointialueet ovat ottaneet vastuita, oli kysyttävä, miten ne koetaan, mutta myös kuntien vastuulle jäävät palvelut kiinnostavat liittoa.

Osallisuusbarometrin tulokset julkistettiin 16. tammikuuta. Ajatuksena on, että barometri olisi hyvä toistaa. Ei välttämättä vuosittain, mutta säännöllisesti.

Lisätiedot: /www.invalidiliitto.fi/tapahtumat/osallisuusbarometrin-tulokset

Teksti Mariaana Nelimarkka
Kuva Lenzaree Owens / Pixabay