kuvassa Jenni Nissinen ja Kia Vainikainen
kuvassa Jenni Nissinen ja Kia Vainikainen

Vertaistuki onnistui verkossakin

Kun liikkumisrajoitteisten nuorten lähitapaamiset piti perua koronan takia, Jenni Nissinen ja Kia Vainikainen tutustuivat toisiinsa ensin sosiaalisessa mediassa.

Iisalmelainen Jenni Nissinen, 23, on saanut lapsesta saakka jännittää, mitä muut ajattelevat hänestä. Cp-vamman takia hän tarvitsee liikkumiseen kyynärsauvoja tai pyörätuolia.
– Kohtaan paljon ihmettelyä ja ennakkoluuloja, ja jännittämisen takia tulee helposti jättäydyttyä pois monenlaisesta. Siitä syntyy eriarvoisuuden kokemus. Moni ajattelee, että elämäni on vaikeampaa kuin se onkaan. Minulle fyysisen vamman kanssa eläminen on lapsesta asti tuttua.

Alakoululaisena Nissinen joutui vammansa takia koulukiusatuksi. Hän muutti Kuopioon ja kävi Mäntykankaan yläkoulua, joka on tarkoitettu erityisen tuen tarpeessa oleville.

Vertaistuen puute vaivasi

Jenni Nissinen asui viikot koulun asuntolassa ja matkusti viikonlopuiksi kotiin. Nissinen kävi myös ammattikoulun toisella paikkakunnalla. Kun on asunut poissa kotoa seitsemäsluokkalaisesta asti, ei täysi-ikäistyminen ja muutto omaan vuokra-asuntoon Iisalmeen tuntunut enää niin suurelta askeleelta.

Mutta vertaistuen toive, tarve jakaa kokemuksia oman ikäisten kanssa, jäi elämään kouluvuosien jälkeenkin.

Keväällä 2020 Nissinen suoritti sosionomiopintojaan Savonia-ammattikorkeakoulussa ja haki Invalidiliiton sopeutumisvalmennuskurssille. Nissinen sai yhteydenoton Emma Lapilta. Lappi on hankesuunnittelija Parasta nuori -hankkeessa, jossa vahvistetaan fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten nuorten osallisuutta ja hyvinvointia.

Hanke toimii Pohjois-Savossa, ja liitto oli vinkannut Lappia ottamaan yhteyttä Nissiseen.

Tausta yhdisti naiset

Kuopiolainen Kia Vainikainen, 18, oli yksi ensimmäisistä Parasta nuori -toiminnan osallistujista, jonka Jenni Nissinen tapasi. Ryhmätapaaminen järjestettiin maaliskuussa WhatsApp-videopuheluna.

Jenni Nissisen kokemuksissa oli paljon sellaista, mihin Vainikainen saattoi samaistua. Hänkin koki koulukiusaamista Juankoskella. Kiusaaminen oli sekä verbaalista että fyysistä.
– Minua nimiteltiin, ja vaatteistani saatettiin riuhtoa. Yläkoulussa luokkakaverit eivät ottaneet minua huomioon vaan jättivät minut ulkopuolelle. Liikuntatunneilla sain kokea tuuppimista ja tönimistä näköni takia, Vainikainen kertoo.

Vainikaisella todettiin kaksivuotiaana aivokasvain, joka aiheutti hänelle näkövamman ja motorisia häiriöitä. Hän kävi peruskoulunsa normaaliopetuksessa ja sai tukiopetusta.

Viime keväänä Kia Vainikainen oli ammatilliseen koulutukseen valmentavalla Valma-kurssilla. Kurssin ohjaaja mainitsi Vainikaiselle Parasta nuori -toiminnasta ja antoi Emma Lapin yhteystiedot.

Vainikaisen ystäväpiirissä ei ollut yhtään fyysisesti vammaista. Hän kaipasi juttuseuraa.
– Minä hyväksyn kaikenlaiset ihmiset. Eniten merkitsee ihmisen sisin, Vainikainen sanoo.

Parasta nuori -hanke ehti juuri pyörähtää käyntiin helmikuun lopulla, kun koronakriisi sotki suunnitelmat. Rajoitustoimien takia lähitapaamisia ei ole voitu järjestää, vaan osallistujat ovat tavanneet toisiaan etänä WhatsAppin ja viestintä- ja yhteistyöalusta Teamsin välityksellä.
– Askartelua, valokuvahaaste, unelmakarttojen tekemistä ja juttelua, nuoret naiset kertovat tapaamisista.

Ideana on, että osallistujille ei tyrkytetä valmista ohjelmaa, vaan jokainen saa osallistua suunnitteluun.
– Tärkeintä on, että vietetään aikaa yhdessä ja keksitään mukavia juttuja. Vertaisuus toteutuu yhdessä tekemisen ja olemisen lomassa. Minun roolini on saattaa ihmiset yhteen ja mahdollistaa tekeminen, Emma Lappi sanoo.

Tärkeintä yhdessä tekeminen

Nissinen ja Vainikainen tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa kasvotusten syyskuun ensimmäisellä viikolla. Ryhmätapaaminen järjestettiin Kuopiossa, ja ohjelmassa oli ruokailua ja minigolfia.
– Jännitti vähän, vaikka ollaankin tavattu kameroiden välityksellä, Nissinen sanoi tapaamisen alussa.
– Minigolf on jotain, mitä en ole koskaan kokeillut. Yhdessä keksittiin sekin, hän jatkoi.

Tärkeintä ei ole se, mitä tehdään, vaan se, että tehdään yhdessä sellaisten ihmisten kanssa, joilla on samankaltaisia kokemuksia. Nissinen sanoo, ettei välttämättä koe esimerkiksi tarvetta puhua fyysisestä vammastaan ryhmäläisten kanssa.
– Oleellista on, että tämän porukan kanssa olen avoimempi kuin muuten. Koen, että tulen ymmärretyksi, hän selittää.

Vainikainen ja Nissinen kertovat, että toiminta on vastannut heidän odotuksiaan. Tästä kertoo sekin, että ryhmäläisten keskinäinen yhteydenpito on jatkunut tapaamisten välillä WhatsAppissa. Osallistujat eivät tunteneet toisiaan entuudestaan, ja mukana on sekä miehiä että naisia.

It Info

Parasta nuori -hanke

  • OLVI-säätiön tukema hanke.
  • Toimii Pohjois-Savossa, ja siihen etsitään mukaan fyysisesti vammaisia tai toimintaesteisiä nuoria. Toiminta suunnitellaan yhdessä nuorten kanssa.
  • Invalidiliiton OLVI-säätiön tuella toteuttama valtakunnallinen selvitys (2018–2019) osoitti, että liikkumisrajoitteisilla nuorilla on muita ikäisiään suurempi riski syrjäytyä.
  • Parasta nuori -toiminnan tavoitteena on vahvistaa nuorten osallisuutta ja vähentää syrjäytymisriskiä. Nuorten tavoittamisessa hyödynnetään digitaalisia kanavia.
  • Hanke on käynnissä 28.2.2021 asti, ja sen rahoittajana toimii OLVI-säätiö.
  • Hanke Instagramissa: @parasta_nuori_toiminta
  • Kiinnostuitko toiminnasta? Ota yhteys hankesuunnittelija Emma Lappiin, puh. 044 765 0691, emma.lappi@invalidiliitto.fi


Vertaistukea väliinputoajille

Lähes kolmannes liikkumisrajoitteisista nuorista on tyytymättömiä elämäänsä, kävi ilmi Invalidiliiton ja OLVI-säätiön selvityksestä (2018–2019), jossa kartoitettiin fyysisesti vammaisten toiveita ja tarpeita.

Pohjois-Savossa käynnistyneessä Parasta nuori -hankkeessa haluttiin kehittää uusia tapoja tavoittaa näitä syrjäytymisvaarassa olevia nuoria. Vetäjäksi valittiin taiteen maisteri ja vasta valmistunut sosionomi Emma Lappi.

Lapin taidetausta näkyy siinä, että toiminnassa on paljon käsillä tekemistä. Invalidiliiton nettisivuillla on nähtävissä esimerkiksi osallistujien yhteinen valokuvanäyttely.

Lapin mukaan kohderyhmäksi valittiin fyysisesti vammaiset, koska he jäävät usein väliinputoajiksi vammaisten palveluissa ja vapaa-ajan toiminnoissa. Fyysisesti vammaiset saavat toisistaan juuri oikeanlaista vertaistukea samanlaisen taustansa vuoksi.

Toiminta rajattiin 18 vuotta täyttäneisiin Lapin mukaan siksi, että vammainen henkilö putoaa helposti tukiverkkojen ulkopuolelle tultuaan täysi-ikäiseksi.
Koronakriisin takia livetapaamiset piti perua ja nuorten tavoittaminen on ollut ennakoitua vaikeampaa. Lappi sanoo, että mukaan mahtuisi reilusti lisää nuoria.
– Osallistujia on tavoiteltu Invalidiliiton, jäsenyhdistysten, oppilaitosten ja Instagramin kautta. Se on kuitenkin ollut haasteellista, kun ketään ei ole voinut mennä pyytämään mukaan kasvokkain.

Syksystä alkaen livetapaamisia järjestetään kuukausittain koronatilanteen salliessa. Hanke jatkuu ensi helmikuun loppuun.

Teksti Janne Laitinen
Kuvat Akseli Muraja

Lue lisää aihepiiristä

Jaa uutinen

Kommentoi