Pankki toisensa perään luopuu käteisen rahan käsittelystä, ja siirtää peruspalvelunsa entistä enemmän verkkoon ja mobiililaitteisiin. Automaatitkin katoavat hiljaisemmilta paikoilta. Hyvä uutinen on se, että käteistä saa edelleen, vuorokauden ympäri ja monesta paikasta.

Käteisen rahan nostaminen pankkikonttorin tiskiltä ei pitkään aikaan ole ollut helppoa saati edullista, mutta pankeista on ainakin johonkin aikaan päivästä saanut rahaa, ja samalla kun tiskille on päässyt, on voinut maksaa laskujaan. Sekin on tosin maksanut tiskillä huomattavasti enemmän kuin verkkopankissa tai mobiiliapplikaatiossa.

Hinnoittelulla voidaan tunnetusti ohjata ihmisten toimintaa, mutta se mikä koituu eduksi nuorille ja toimintakykyisille käy entistä kalliimmaksi digiasiointiin kykenemättömille.

Monet pankit tarjoavat palvelupaketteja, joiden hinnoitteluun vaikuttaa esimerkiksi raha-asioiden keskittämiseen tai asiakkaan ikään perustuvat alennukset. Laskunmaksu on kalleinta konttorissa käteisellä: 7,00–7,49 euroa/ lasku, kun käyttämällä suoraveloitusta selviää veloituksetta.

Finanssivalvonta huolestui pari vuotta sitten ihmisten tasavertaisista pankkipalveluista. Sen julkaiseman selvityksen mukaan varsinkin syrjäseuduilla pankkiasioiden hoitaminen käy yhä vaikeammaksi, kun konttoreita lakkautetaan ja olemassaolevienkin konttoreiden palveluita heikennetään.

Miksi käteistä halutaan yhä käyttää?

Käteisessä rahassa on oman talouden hallinnan kannalta monia hyviä puolia: se on konkreettista ja kuluttajilla säilyy käsitys siitä kuinka paljon rahaa on kulunut ja kuinka paljon sitä on jäljellä. Ikäihmiset ovat tottuneet käteisen rahan käyttöön eivätkä välttämättä luota sähköisiin maksuvälineisiin tai -järjestelmiin.

Suomessa noin puolessa maksutapahtumista käytettiin käteistä Ruotsissa enää 20 prosentissa. Naapurimaan uskotaankin olevan ensimmäinen, jossa luovutaan kokonaan käteisen rahan käytöstä. Keski-Eurooppa nojaa edelleen vahvasti käteiseen, sillä siellä jopa 80 prosenttia maksuista hoidetaan fyysisen rahan avulla. Monissa pienyrittäjien liikkeissä ja kuluttajien välisessä vertaiskaupassa käteinen on yhä ainoa vaihtoehto.

Mistä käteistä saa?

Vaikka Automatian ylläpitämien pankkiautomaattien määrä vähenee, on uusiakin automaatteja ilmestynyt katukuvaan. S-ryhmä irtisanoi sopimuksensa Automatian kanssa ja korvasi Otto-automaatit omilla Nosto-automaateillaan, sillä kauppaketju halusi turvata asiakkaillensa käteisen saamisen. Päivittäistavarakaupassa noin kolmannes ostotapahtumista tehdään käteisellä.

Ostosten yhteydessä kaikkien pankkien korteilla saa käteistä rahaa myös K-ryhmän ja R-kioskien kassoilta, S-ryhmän kaupoista ainoastaan S-pankin kortilla, joka on liitetty S-tiliin ja jossa on maksuominaisuus. Pelkkä vihreä etukortti ei siis riitä.

Pankit eivät ole aktiivisesti tiedottaneet käteisen vaihtoehtoisista hankintaväylistä, sillä ne ovat pankkien kilpailijoita. Eivät nämä toimijat toisaalta itsekään ole pitäneet itsestään meteliä.

Automatian palveluverkkovastaava Harri Pennanen kertoo, että yhtiö lisää uusien Otto+ automaattien määrää tänä vuonna 80:lla. Ne sijoitetaan lähinnä kauppakeskuksiin isojen asiakasvirtojen ääreen, ja niihin voi nostamisen lisäksi tallettaa seteleitä. Hyväkuntoiset setelit ovat suoraan muiden asiakkaiden nostettavissa.

Talletusautomaatteja on tänä vuonna yhteensä yli 300. Vastaavasti pankkikonttoreiden yhteydessä olevien maksu- eli tilisiirtoautomaattien määrä laskee pikku hiljaa ja esimerkiksi Osuuspankki ja Danske Bank luopuivat maksuautomaateistaan jo 2011.

Vaikeat järjestelmät

Digitaalisten pankkipalveluiden tulisi olla niin yksinkertaisia ja helppokäyttöisiä, että kuka tahansa oppii niitä käyttämään. Pankit ovat kuitenkin kehittäneet palveluitaan teknisesti taitavat edelläkävijät mielessään, ja helpoiten monet järjestelmistä toimivat uusien älypuhelinten sovelluksilla. Kenenkään ei kuitenkaan ole pakko päivittää yhä toimivaa näppäinpuhelintaan uusimpaan älypuhelimeen vain pankkiasioita hoitaakseen, sillä asioiden tulisi toimia myös vanhemmilla laitteilla.

Teksti: Jari F. Lampén