OLKApää, johon nojata
Kolmannen sektorin rooli ja vapaaehtoistoiminnan merkitys nousevat esiin OLKA-toiminnassa, jota toteutetaan jo 18 Suomen yliopisto- ja keskussairaaloissa.
OLKA-toiminnan luonteesta kertoo esimerkki: ”Konsultaatiolääkärin ehdotuksesta psykologi soitti syöpäsairaan lapsen äidin puolesta OLKAan. Lapsi oli saanut lähetteen jatkohoitoon HYKS:iin. Äiti tarvitsi opastusta sairaalassa kulkemiseen sekä tukea ja apua huoleensa. OLKA otti yhteyttä vapaaehtoiseen, joka lupautui tulemaan äidin tueksi. Vapaaehtoinen oli myös itse sairastanut syövän, joten voi antaa vertaistukeakin. OLKAn vapaaehtoisesta ilmoitettiin KYS:n psykologille. Psykologi oli hyvin kiitollinen nopeasti järjestetystä avusta, ja äiti oli ilmaissut kiitollisuutensa ja helpotuksensa.”
OLKA-vapaaehtoinen voi siis toimia vertaistukijana, juttukaverina, lasten leikkikaverina tai opastajana sairaalan aulatiloissa. Vapaaehtoiselle ja potilaalle tai omaiselle on mahdollisuus kohdata kiireettömästi keskenään ja näin vapauttaa hoitajien aikaa hoitotyöhön.
Vertaistukijalla on omakohtainen kokemus sairaudesta tai vammasta. Muissa tehtävissä sairaalavapaaehtoisena voi toimia ilman omaa kokemusta sairastumisesta tai vammautumisesta. Vapaaehtoistoiminnalla ei tietenkään korvata ammattilaisten työtä.
Vapaaehtoistoiminnan tavoitteina on antaa potilaalle ja läheiselle iloa, tukea ja toivoa tukee potilaan sopeutumista sairauteen ja omahoidon hallintaan antaa vapaaehtoiselle mahdollisuuden auttaa. Vapaaehtoiset saavat näin ilon ja toivon tuottamisen kautta hyvän mielen myös itselleen.
Melkein koko maassa
Erikoissairaanhoidon ja kolmannen sektorin yhteistoimintaa toteuttava OLKA®-toiminta käynnistyi HUSissa, mutta on jo levinnyt ympäri maan. Valtakunnallista OLKA-verkostoa johtavat yhteistyössä Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY ja HUS. Verkosto vastaa yhteisesti toimintamallin kehittämisestä. Jokaisella alueella on koordinoiva järjestö ja sairaala yhteistyössä toteuttamassa paikallista OLKA-toimintaa.
Vain Turun, Joensuun ja Kotkan alueet ovat ilman, Rovaniemikin on jo ilmoittanut kiinnostuksesta tutustua OLKA-toimintaan. Tampereellakin toiminta on saatu käyntiin Taysin ja Artteli-kumppanuusyhdistys ry:n yhteistyönä. Siinä vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina työskentelee Invalidiliiton väelle tuttu yhteisöpedagogi ja kokemustoimija Osku Timonen Artteli-kumppanuusyhdistys ry:n palkkaamana.
– OLKA-vapaaehtoiset löytyvät sairaaloissa vihreään liiviin pukeutuneina. Heidät on koulutettu ja valmennettu toimimaan potilaiden ja heidän omaistensa tukena, Timonen kertoo.
Eri rooleissa
– OLKA on palvelu, joka tuo kaikki potilasjärjestöt sairaaloihin, OLKA-projektipäällikkö Tarja Nordman HUSista luonnehtii. Jokainen vapaaehtoistoiminnan kiinnostunut voi tulla mukaan toimintaan. Kaikki käyvät valmennuksen, vapaaehtoistoiminnan koordinaattori haastattelee jokaisen ja käy läpi yksityiskohtaisesti asiat yhdessä vapaaehtoisen kanssa. Rooli selviää kunkin ominaisuuksien ja toiveiden perusteella. Henkilö voi toimia sairaalan aulassa, olla vertaistukijana tai vaikkapa leikkikaverina. Itse OLKA-toiminta voi varioida kullakin alueella tilanteen mukaan.
Nordmanin mukaan OLKA antaa mahdollisuudet vapaaehtoistoiminnalle erikoissairaanhoidossa. Tarjoaa turvallista ja asiakaslähtöistä palvelua.
– OLKA tarjoaa vapaaehtoisille valmennusta, tukea ja virkistystä sekä OLKAn vapaaehtoisten verkoston, josta voi löytää uusia ystäviä, Nordman sanoo.
Sairaaloiden OLKA-pisteillä potilasyhdistykset voivat tulla kertomaan toiminnastaan ja tarjoamaan tietoa vertaistuen mahdollisuuksista järjestöissään. OLKA-pisteille voi tuoda myös esitteitä.
Vielä on toivoa
OLKA-toiminnan tarjoama vertaistuki sairaaloissa ei luonnollisesti saavuta kaikkia vertaistukea kaipaavia. Siihen tarpeeseen on kehitetty mobiili Toivo-vertaistukisovellus – ratkaisu, joka on riippumaton ajasta ja paikasta ja jota voidaan hyödyntää myös erilaisissa vertaistukitarpeissa.
Toivo-vertaistukisovellus on ohjelma, joka tarjoaa vertaistukea ja tietoa sairastuneille, vammaisille ja heidän läheisilleen. Toivo-vertaistukisovellusta voi käyttää puhelimella tai tietokoneella. Se on maksuton, ladattavissa sovelluskaupoista tai sitä voi käyttää verkkoselaimella ja myös anonyymisti. Sovelluksen kehittäjäyrityksenä OLKAn kanssa on ollut Mesensei Oy.
Toivo-sovelluksen vertaistukijat ovat luotettavia, koulutettuja ja sitoutuneita vaitioloon myös sen jälkeen, kun lopettavat vertaistukijoina. Palvelu perustuu kahdenkeskiseen vertaistukihetkeen.
Toivo-sovellus tarjoaa yhdistyksille uudenlaisen toimintaympäristön. Tarkoitus ei ole kuitenkaan korvata kasvokkain tapahtuvaa toimintaa, vaan sovellus täydentää olemassa olevia vertaistuen muotoja.
Projektipäällikkö Tarja Nordman iloitsee, että OLKA-toimintamalli on otettu eri puolilla Suomea niin hyvin vastaan ja nyt yhdessä koko OLKA-verkosto kehittää toimintaa.
Toivo-vertaistukisovellusta voi käyttää puhelimella tai tietokoneelta.
Vertaistukitoiminta liitossa
INVALIDILIITOSSA vertaistukea antavat koulutuksen käyneet henkilöt, joilla on omakohtainen kokemus harvinaisesta sairaudesta oman sairauden tai lapsen sairauden kautta. Vertaistukihenkilöitä ja -perheitä on vertaistuen rekisterissä tällä hetkellä 40 henkilöä. Vertaistukijat ovat vapaaehtoisia, jotka haluavat tukea samankaltaisessa tilanteessa olevia, joille harvinainen sairaus on tuoreeltaan diagnosoitu tai aiheuttaa uusia haasteita elämässä.
Vertaistukijoita löytyy muun muassa seuraavista diagnoosiryhmistä: aivolisäkesairaudet, lyhytkasvuisuus, sidekudossairaudet, erbin pareesi, kampurajalka, dysmelia.
Seuraavan kerran Invalidiliitto kouluttaa vertaisryhmien vetäjiä ja vertaistukihenkilöitä keväällä. Vertaistukikurssiin kuuluu verkko-opetusjakso 14.3.-27.3. ja lähiopetusjakso9.-10.4. Kylpylähotelli Kunnonpaikassa Siilinjärvellä.
Kysy vertaistuesta ja vertaistukitoiminnasta lisää: Jenni Kuusela, suunnittelija, jenni.kuusela@invalidiliitto.fi.
Teksti Tapio Rusanen