Etusivulle

Kela haluaa korjata puutteet

Invalidiliiton pääjohtaja Petri Pohjonen ja Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen viettivät aktiivisen keskusteluhetken helmikuussa. Pohjonen toi esiin suuren huolensa Kelan viime aikoina toteuttamista kilpailutuksista.

Pääjohtaja Elli Aaltonen on ollut kolmatta vuotta Kelan pääjohtajana. Alku oli vauhdikas, kun perustoimeentulotuki siirtyi vuoden 2017 alusta Kelan hoidettavaksi, ja hakemukset ruuhkautuivat Kelassa pahasti, sillä hakemusmäärät olivat niin paljon suuremmat kuin Kelan silloiset resurssit.

– Heti nähtiin, ettei urakasta selvittäisi lakisääteisessä ajassa.

Aaltosen mukaan Kelan budjetissakaan ei ollut yhtään enempää varoja kuin 500 etuuskäsittelijän palkkaamiseen. Kahden ensimmäisen kuukauden aikana jouduttiin palkkaamaan yli 400 henkilöä lisää, jotta akuutti kriisi saatiin hoidettua.

Rekisteröityminen auttaisi

Kela toimii lisääntyneiden tehtäviensä kanssa varsin ahtaassa rakosessa; halua olisi mutta lainsäädännössä on monia rajoituksia tehdä asiakasta parhaiten palvelevia päätöksiä ja ratkaisuja. Esimerkiksi hankintalakia tulisi Elli Aaltosen mielestä uudistaa palvelujen osalta. Nykymuotoinen hankintalaki sitoo hänestä Kelan toimintaa suuresti.

Elli Aaltosen mielestä on selvää, ettei hankintalaki toimi etuuspalveluita hankittaessa. Nykyinen lainsäädäntö on hänestä myös ristiriidassa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen kanssa, jonka Suomi ratifioi vuonna 2016.

Lainsäädäntöön vain tulisi kirjata mahdollisuus käyttää rekisteröitymistä esimerkiksi taksi-, kuntoutus- että tulkkipalveluissa sekä erityisryhmien asumispalveluissa.

Rekisteröitymismenettely lisäisi palvelun käyttäjän valtaa huomattavasti, koska sen kautta asiakas saa valita itselleen mieluisan palveluntuottajan sen sijaan, että yritys, kunta tai Kela päättävät hänen puolestaan. Suhde asiakkaan ja palvelutarjoajan välillä voi osalla kilpailutuksen vuoksi.

Aaltosen mukaan rekisteröitymismahdollisuus ja sen selvittäminen tulisi kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan toteutumisen varmistamiseksi.

– Hankintalaki tuntee sellaisen mahdollisuuden, että vaikka summa menee tietyn rajan yli, ei tarvita perinteistä kilpailutusta, vaan voidaan tehdä rekisteröityminen, mutta se pitää kirjata hankintalakiin, vaikka yhdellä lauseella. Hankintalakiin voidaan eritellä ne palvelut, joissa kilpailutusta ei tarvitsisi tehdä.

Petri Pohjosen mukaan näyttää vain käyneen niin, että kilpailutuskriteereitä lähdettiin kehittämään hinta edellä ja laadulliset seikat jäivät pois, jolloin hinnan määräytyminen kokonaisuudesta oli noin 80 prosenttia ja laadulliset seikat ovat olleet hyvin pienessä roolissa.

Elli Aaltonen kiistää tämän. Hänen mukaansa palvelukuvauksen on sisällytetty laadullisia määreitä, jolloiin hinta-laatusuhde olisi noin 50/50.

– Kelassa on käynnissä rekisteröintihankkeen suunnittelu, joka saadaan syksyllä valmiiksi. Vuonna 2020 rekisteröitymisen kokeilu alkaisi ja vuonna 2021 olisi aika lainsäädännölle.

Petri Pohjonen oli tyytyväinen kuulemaansa.

– On erittäin hienoa kuulla, että rekisteröintimenettely on laitettu käyntiin, ja jos lainsäädännössä todetaan ongelma niin sehän täytyy muuttaa. Invalidiliitto haluaa olla tässä mukana. Toivottavasti päästään malliin, jossa kilpailutusta ei enää tehdä ja yksilön päätöksentekomahdollisuus lisääntyy huomattavasti.

Teksti: Tapio Rusanen
Kuva: Timo Porthan

Kommentoi

Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).