Invalidiliiton kuntavaalitavoitteiden keskiössä esteettömyys ja yhdenvertaisuus

Invalidiliitto on nostanut esiin huhtikuussa järjestettäviä kuntavaaleja varten viisi vaaliteemaa. Vammaisen kuntalaisen kannalta sillä on merkitystä, ketkä istuvat kunnanvaltuustoissa päättämässä esimerkiksi sivistystoimeen, terveyteen ja hyvinvointiin, liikuntaan, kulttuuriin tai vapaa-ajan palveluihin liittyvistä asioista. Kuntalaiset edustavat väestöä koko kirjossaan – jokaisessa kunnassa on myös fyysisesti vammaisia ja toimintaesteisiä henkilöitä. Invalidiliitto pitää tärkeänä, että fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten ihmisten näkökulma otetaan huomioon niin vaalikampanjoissa kuin valtuusto- ja lautakuntatyöskentelyssäkin.

Invalidiliiton vaaliteemat ovat:

1. Vammaisjärjestöjen paikallisyhdistyksissä tehdään tärkeää työtä

Kolmannen sektorin merkitys hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä on suuri. Kunnissa toimivat yhdistykset tarjoavat jäsenilleen mielekästä tekemistä, vertaistukea ja mahdollisuuden osallistua toimintaan. Kunnat ovat tukeneet vammaisjärjestöjä myöntämällä niille toiminta-avustuksia. Kuntien kannattaa jatkossakin tukea yhdistysten toimintaedellytyksiä esimerkiksi tarjoamalla niille avustuksia ja esteettömiä tiloja. Näin yhdistykset voivat järjestää toimintaa jäsenilleen ja lisätä näin heidän hyvinvointiaan. Sote-uudistukseen liittyen paikallisyhdistysten merkitys korostuu erityisesti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, jota tehdään yhteistyössä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa.

2. Esteettömät ja laadukkaat lähipalvelut

Kaikista kuntalaisista vähintään 15 prosentilla ja ikääntyneistä kuntalaisista yli 50 prosentilla on erilaisia liikkumisen ja toimimisen esteitä. Niitä voidaan kompensoida sopivilla apuvälineillä ja toisten ihmisten antamalla avulla. Tällä hetkellä näistä asioista päätetään kunnissa – jatkossa päätökset tekee mahdollisesti maakunta. Paikalliset vammaisyhdistykset keräävät ja jakavat tietoa esimerkiksi sote-uudistukseen liittyvissä asioissa, jotta kaavailtu valinnanvapaus palvelisi myös heitä.

Kunnat tarjoavat asukkailleen myös digitaalisia palveluita. Myös niiden on oltava saavutettavia, jotta vammaiset henkilöt voivat hyödyntää niitä muiden tavoin. Näitäkin palveluita kehitettäessä tulee kuulla myös vammaisten kuntalaisten näkemyksiä.

Sosiaali- ja terveyspalvelut tullaan lakiesityksen mukaan siirtämään vuoden 2019 alusta maakuntatasolle. Kunnan vastuulle ja järjestettäväksi jäävät esimerkiksi liikunta, kulttuuri ja opetus. Kunta luo mahdollisuuksia oman fyysisen ja henkisen kunnon ylläpitoon. Kaikkien ihmisten, mutta erityisesti vammaisten ja muiden toimintaesteisten kuntalaisten kannalta on tärkeää, että tarvittavat palvelut ovat laadukkaita, lähellä ja saavutettavissa.

3. Helppo liikkua kunnassa

Kaavoituksessa ja rakentamisessa sekä liikkumisessa on huomioitava esteettömyys. Se on ensiarvoisen tärkeää vammaisille ihmisille, mutta väestön ikääntyessä tarvitsemme entistä enemmän kaikille sopivia esteettömiä asuntoja. Joukkoliikenteen esteettömyyden katkeamaton ketju turvaa ihmiselle liikkumisen vapauden. Joukkoliikenteen hankinnoissa ja ostopalveluissa esteettömän kaluston onkin oltava edellytys hankinnoille. Jos ajatellaan omaehtoista terveyden edistämistä esimerkiksi liikunnan avulla, on kuljetuspalveluiden tai apuvälineiden yksilöllisen tarpeen mukainen saatavuus ensiarvoisen tärkeää esteettömyyden lisäksi.

4. Kaikilla on oikeus oppimiseen ja itsensä kehittämiseen

Elinvoimainen kunta tarjoaa kaikille kuntalaisille mahdollisuuksia oppia, harrastaa ja tehdä työtä. Joskus yhdenvertaisuus muiden kanssa merkitsee kohtuullisten mukautusten tekemistä vammaisille henkilöille. Niitä voidaan tarvita esimerkiksi päivähoidossa tai opetustilanteessa, jotta myös vammaisen lapsen koulunkäynti ja varhaiskasvatus sujuvat kuten muidenkin. Säästöillä ei saa vaarantaa yhdenvertaisuuden toteutumista vammaisen lapsen ja nuoren elämässä.

Myös vammaiset nuoret tähtäävät ikätovereidensa tavoin työelämään. Tietotyö ja tekniset apuvälineet luovat uusia mahdollisuuksia työllistymiseen. Kunta voi myös edistää vammaisten henkilöiden työllistämistä esimerkiksi käyttämällä työllistämisehtoa julkisissa hankinnoissaan tai palkkaamalla vammaisia nuoria kesätöihin. Vammaisten henkilöiden yrittäjyyttä kunta pystyy tukemaan järjestämällä kuljetuspalvelut ja henkilökohtaisen avun riittävinä myös yritystoiminnan pyörittämiseen.

Vammaisten henkilöiden mahdollisuudet yhdenvertaiseen osallistumiseen, harrastustoimintaan ja aktiiviseen arkeen tulee varmistaa kunnan tasolla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että saatavilla on riittävästi henkilökohtaisen avun tunteja tai kuljetuspalvelun matkoja.

5. Vammaisneuvostojen tärkeä rooli

Vammaisjärjestöjen ja vammaisneuvostojen kautta kuntaan saadaan palvelun käyttäjien kokemusasiantuntemusta, jolloin kuntien hyvinvointipalveluita voidaan kehittää vastaamaan paremmin vammaisten ihmisten tarpeita. Kunnalliset vammaisneuvostot ovat oiva keino parantaa kuntien ja paikallisyhdistysten välistä yhteistyötä. Niillä on myös suuri osallistava merkitys. Kuntalaisten kuuleminen asioita valmisteltaessa edistää luottamuksen rakentumista ja tuottaa parempia päätöksiä. Kun palvelujen käyttäjät ovat mukana suunnittelussa, saadaan laajempi näkemys tarvittavista ratkaisuista. Paikallisyhdistysten rooli jäsentensä edustajina ja asiakasnäkökulman esiintuojana on tärkeä.

Kunta on kaikkien koti, myös vammaisten kuntalaisten. Tehdään siitä kaikille saavutettava, yhdenvertainen ja esteetön.