Etusivulle

Espin on vahva vaikuttaja

Espoossa Invalidiliiton jäsenyhdistys Espin on luopunut omasta toimitalosta. Se on vapauttanut resursseja vaikuttamistyöhön, joka on yhdistyksen leipälaji vertaistuen ohella.

Espoon Invalidit, virallisestikin Espin, on perustettu vuonna 1978 ja sillä on noin 300 jäsentä Espoossa ja lähialueilla. Se ei ole paljon siihen nähden, että noin 6000 espoolaista on vammaispalvelujen piirissä. Puheenjohtaja on Pirkko Kuusela.

Tämän vuosikymmenen alkupuolella Espin myi toimitalonsa. Talon kunnossapidosta vapautuneet resurssit on voitu käyttää vaikuttamistyöhön.

– Yhdistyksen ideologiaan sopii, että toimimme eri puolilla Espoota, eli toiminta viedään ihmisten luo. Vaikka tilaisuuksiin saavutaan melkein aina taksilla, voi samalla reissulla hoitaa muitakin asioita, kun paikkana on kauppakeskus tai kirjasto, Kuusela tuumii.

Kauppakeskukset on otettava haltuun

Espoon kaupunki on keskittänyt palveluitaan viiteen aluekeskukseen, ja niissä kauppakeskusten yhteyteen. Esimerkiksi Isossa Omenassa on palvelutori, jossa voi asioida kaikkiin kaupungin palveluihin liittyen. Kauppakeskuskompleksissa on sekä metro- että bussiasema, mutta invataksit eivät mahdu matalaan pysäköintihalliin.

– Aluekeskusten ongelma on, että ne ovat usein umpioita, eikä taksiliikennettä ole ohjattu järkevästi. Niiden pitäisi olla täysin esteettömiä.

Hänen mielestään myös vammaisten pitää ottaa kauppakeskukset haltuunsa. Espoon vammaisneuvostossa Kuusela on valmistelemassa kannanottoa kaupungille aluekeskusten saavutettavuuden parantamiseksi.

Rouva vammaisneuvosto

Kunnallispolitiikkaan vaikuttamisessa Espinin tärkein kanava on vammaisneuvosto. Kuusela on ollut Espoon vammaisneuvoston puheenjohtaja niin pitkään, että hänellä on laajat suhteet poliittisiin päättäjiin. Kaupungilla päättäjät tervehtivät häntä ”rouva vammaisneuvostona”, mutta Kuusela on kunnallispoliitikko itsekin. Hän istuu SDP:n edustajana kaupungin teknisessä lautakunnassa.

– Olen teklassa siksi, että esteettömyyden koti on siellä.

Espoon valtuustossa istuu vammaisten vanhempia, mutta tällä hetkellä ei vammaisia. Kuuselan mielestä vammaisten pitäisi itse ajaa asiaan muutosta.

– Jos halutaan edistää vammaisten asioita, pitäisi luottaa vammaisiin ehdokkaisiin. Kun meidän luottamushenkilöitä on valtuutettuina, asioita voidaan viedä valtuustoaloitteina, Kuusela toteaa.

Hän on huomannut, että vaikka vammaisia on jäseninä puolueissa ja ehdokkaina vaaleissakin, näiden on vaikea päästä päättäviin elimiin. Vammaisiin suhtaudutaan yhden asian ihmisinä.

Kuusela suunnittelee, että uusi neuvosto alkaa syksyllä ajaa vammaisneuvostolle lupaa asettaa edustajansa lautakuntiin.

– Uuden kuntalain mukaan vaikuttamisneuvostot ovat samanarvoisia. Vammaisneuvostolla pitäisi olla oikeus asettaa edustajansa ainakin sellaisiin lautakuntiin, joissa käsitellään merkittävissä määrin vammaisia koskevia asioita.

– Mehän ollaan huutomerkkejä, että muistetaan myös vammaisten asiat. Toisaalta ei kaupungilla ole mitään asioita, jotka eivät vaikuttaisi myös vammaisiin. Kaikki asiat, jotka vaikuttavat kuntalaisiin, vaikuttavat myös meihin.

Vihapuhe kohdistuu myös vammaisiin

Viimeksi Espoon vammaisneuvostossa on keskusteltu vihapuheesta. Se kohdistuu nykyään hyvinkin rankasti myös vammaisiin, ei pelkästään maahanmuuttajiin.

– Suuri yleisö ei ole välttämättä ymmärtänyt, että joku voi tulla sanomaan, että sinut pitäisi tappaa, tai että miksi tommoisia ylläpidetään. Se on vihapuhetta ihan suoraan.

Myös palvelut – tai niiden puute – syrjäyttävät. Espoossa vammaispalvelulain mukaisia edestakaisia matkoja voi tehdä kuukauden aikana yhdeksän.

– Kukaan ei suostuisi odottamaan metroa edes kymmentä minuuttia, mutta vammainen voi joutua odottamaan taksia jossakin syrjäisessä paikassa viisi tuntia, eikä siitä tule kapinaa.

Digiajan ongelma on myös, että suuri osa palveluista ja tiedosta on tarjolla vain sähköisessä muodossa. Espinin jäsenistä vain joka kymmenes ilmoittaa käyttävänsä sähköisiä palveluja. Yhdistyksen tehokkain tiedonvälityskanava on paperinen tiedote, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

– Kaupunki on linjannut, että kaikki tieto on vain netissä, ei enää edes ilmaisjakelulehdessä. Osa porukasta tippuu tiedonsaannin ulkopuolelle. Se on uudenlaista tietosokeutta, Kuusela sanoo.

Vertaistilaisuuksissa kokemuksista voi kertoa

Vammaispalveluita koskevat päätökset menevät yleensä tiedoksi asianomaiselle henkilölle itselleen, jolloin ulkopuoliset eivät niistä tiedä. Isompi muutos palveluissa huomataan yhdistyksen puhelinpalvelussa, kun samasta asiasta alkaa tulla soittoja useilta jäseniltä.

Kuuselan mukaan myös yhdistyksen vertaistilaisuudet ovat reitti kertoa kokemuksista, mikä usein halutaan tehdä kahden kesken.

Vastavaalikampanja lähti jäsenistöstä

Espin painatti eduskuntavaalien alla kortteja, joihin jäsenet valitsivat lyhyitä poliitikoille tarkoitettuja viestejä. Korttien vesiväritaustat ovat niin ikään yhdistyksen jäsenten tekemiä. Idea kortteihin tuli kahdelta jäseneltä.

– Osa meidän jäsenistä halua vaikuttaa vaaleissa, ja he halusivat jonkin työkalun tukemaan sitä. Monelle puhuminen on vaikeaa, eivätkä he saa maratonpuhujien kanssa ääntään kuuluviin. Ihmiset myös kertoivat, että ehdokkaat ajavat vain itselleen tärkeitä asioita. Silloin voi antaa kortin, jossa on viesti, Pirkko Kuusela sanoo.

Korttitempausta alettiin kutsua vastavaalikampanjaksi. Alkujaan eduskuntavaaleja varten painetuille korteille on ollut käyttöä myös eurovaaleissa ja niiden jälkeenkin.

Suosituimmassa kortissa lukee: ”Koko elämä yhdeksällä edestakaisella matkalla kuukaudessa. Pystyisitkö?” Kysymyksen saivat vastattavakseen myös huhtikuun alussa Sellon kirjastossa järjestetyn vaalipaneelin osallistujat.

– Eivät pystyneet. Suurimmalla osalla yhdeksän matkaa kului päivässä tai viikossa, Kuusela sanoo.

Hän on laatinut korttien kääntöpuolelle lyhyet tekstit kuvapuolen teemoista.

– Poliitikot vastaanottivat mieluiten Hinta/Laatu –kortteja.

Sote-ratkaisut ohjaavat alueellista vaikuttamistyötä

Uudenmaan vammaisneuvosto on perustettu vaikuttamaan koko maakunnan kattaviin sote-ratkaisuihin. Viime hallituksen valmisteleman maakunta- ja sote-uudistuksen kaaduttua neuvosto toimii vapaaehtoispohjalta. Puheenjohtajana on Pirkko Kuusela, jonka mielestä yhdistysten yhteistyötä pitäisi tehostaa.

Neuvostossa on edustus kaikista Uudenmaan kuntien vammaisneuvostoista paitsi Hangosta, jossa ei ole vammaisneuvostoakaan. Invalidiliiton järjestöasiantuntija Aapo Rantanen pitää Hangon tilannetta omituisena.

– Omituinen juttu, ettei joka kunnassa ole vammaisneuvostoa, vaikka se on lakisääteinen, Rantanen sanoo.

Valtakunnallisen sote-uudistuksen kaatumisen jälkeen sosiaali- ja terveyspalveluja on alettu kehittää maakuntia pienempinä kokonaisuuksina. Rantanen ottaa esimerkiksi kuljetuspalvelut, jotka tällä hetkellä puhuttavat koko Uudenmaan alueella. Länsi-Uudenmaan kunnat valmistelevat Espoon johdolla kulkukeskusmallia, Itä-Uudellamaalla tehdään omaa ja Keski-Uudellamaalla kuntayhtymäpohjaista mallia. Kerava ja Vantaa tekevät yhteistyötä keskenään ja Helsinki on jäämässä omilleen.

Pitäisikö myös vammaisneuvostojen järjestäytyä maakuntaa pienempiin yksiköihin?

– Nyt on hyvä kysymys, kun sote-ratkaisut siirtyvät kuntayhtymiin, miten vastataan siihen. Esimerkiksi Keski-Uudellamaalla voisi olla yhteinen vammaisneuvosto. Sote-kuntayhtymä Keusoten työryhmiin on nimetty edustajia, ja heillä on vahvaakin vaikuttamistoimintaa. Ainakin jonkinlainen asiakasraati kuntayhtymissä pitäisi olla taustalla, Rantanen pohtii.

Teksti: Juha Peltonen
Kuva: Timo Porthan

Kommentoi

Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).