Etusivulle
Virtuaalitodellisuuslaseja käyttäessä päästään hyvin lähelle aitoa kokemusta
Virtuaalitodellisuuslaseja käyttäessä päästään hyvin lähelle aitoa kokemusta

Matkailua ilman fyysisiä rajoitteita

Koronapandemia pakotti lentokoneet pysymään maassa ja sulki maiden rajoja. Koteihinsa eristyksiin jääneet ihmiset voivat silti matkustaa virtuaalisesti, vaikkapa merenpohjaan tai vuoren huipulle.

Virtuaalimatkailun perusajatuksena on päästä vierailemaan jossain paikassa ilman fyysistä matkaa kohteeseen. Ihminen voidaan viedä paikkoihin, joihin ei muuten olisi pääsyä. Koska fyysisiä rajoitteita ei ole, virtuaalimatkailun rajana on lähinnä vain kehittäjien mielikuvitus.
– Voidaan sukeltaa veden alle tai lennellä ympäriinsä, osallistua tapahtumiin, joihin ei muuten olisi mahdollisuutta osallistua, kutistaa tai suurentaa ihmistä ja mennä vaikka avaruuteen tai muurahaiskeon sisälle tarkastelemaan muurahaisten sielunelämää, kertoo Santeri Saarinen.

Saarinen työskentelee teknologisena asiantuntijana Helsinki XR Centerissä, joka on Metropolia Ammattikorkeakoulun kampuksella toimiva virtuaaliteknologioiden osaamis- ja StartUp-keskus.

Varsinkin virtuaalitodellisuuslaseja käytettäessä päästään Saarisen mukaan hyvin lähelle aitoa kokemusta.
– Mount Everestin huipulta alas katsoessa saa hyvin käsityksen sen korkeudesta ja pystyy katsomaan maisemia, joka on vaikuttavaa. Toki siitä puuttuu fyysinen ulottuvuus, tuuli ja kylmyys, mutta visuaalisesti saadaan hyvin pitkälle sama kokemus.

Nähtävyyksien ihailu virtuaalisesti ilman turistimassoja tai museovierailu kotisohvalta voi olla jopa miellyttävämpi kokemus.

Virtuaalisia sisältöjä voidaan toteuttaa eri keinoilla ja niiden katseluun vaadittavat laitteet vaihtelevat sisällön mukaan. Yksinkertaisin vaihtoehto on 360°-kameralla kuvattu video, jota voidaan katsella virtuaalilaseilla tai suoraan vaikka älypuhelimella.

Mallinnetut ympäristöt ovat vaikeampia toteuttaa riippuen siitä, millä tarkkuudella ympäristöjä halutaan tarkastella. Fotorealististen ympäristöjen luominen vaatii useamman henkilön työpanoksen ja huomattavasti aikaa, kun taas ympäristön laserskannauksella voidaan automaattisesti tehdä heikkolaatuisempia malleja.

Mallinnettujen ympäristöjen, joissa on tarkempaa grafiikkaa ja mahdollisesti muita vuorovaikutuksen tapoja, katseleminen vaatii jo tehokkaammat lasit, joita löytyy 400-500 euron hintaluokasta.

Virtuaalimaailmassa voi teoriassa tehdä rajoituksetta mitä vaan, mutta myös sisältöjen kuluttaminen soveltuu hyvin pitkälti kaikille.
– Meillä on käynyt näkövammainen henkilö, joka kulki ulkona kepin kanssa, mutta näki virtuaalilasien kanssa hyvin. On käynyt autistisia lapsia, ihmisiä pyörätuolissa ja muutenkin laajasti ihmisiä lapsista vanhuksiin, kertoo Pikseli Arcaden toimitusjohtaja Jan Hursti.
Pikseli-virtuaalipuistoja on kolme pääkaupunkiseudulta, sekä Seinäjoelta ja Lempäälän Ideaparkista. Pohjoismaiden suurimman ketjun valikoimasta löytyy parikymmentä erilaista virtuaalikokemusta ja -peliä.

Ensi kertaa Pikselissä käyvät haluavat usein kokeilla jotain rauhallista, kuten kokemusta, jossa vieraillaan merenpohjassa.
– Enemmän ihmiset haluavat kuitenkin toimintaa. Jousiammuntapeli, jossa suojellaan linnoitusta örkeiltä, on ehdottomasti ykkönen, Hursti kertoo.
Seuraavana askeleena Pikselissä luultavasti päästään eroon käsiohjaimista peleissä, jolloin kädet tunnistetaan automaattisesti. Sen lisäksi mukaan on tulossa fyysisiä elementtejä, kuten tärinää ja tuulta, puettavien liivien avulla.

Suomalainen 360°-videoita hyödyntävä VirtualTraveller mahdollistaa matkailun kotisohvalta käyttäjien sivustolle lataamien matkavideoiden avulla. Mukaan voi lähteä vaikka kävelemään Kiinan muurille tai hyppäämään laskuvarjolla Brasiliassa.

Idea yritykselle syntyi perustaja Jaajo Linnonmaan keskusteltua palvelutalossa asuvien MS-potilaiden kanssa.
– Sairaudesta keskustellessa esiin nousi varsinkin kaksi kurjaa asiaa: pyörätuolissa matkustaminen on hankalaa ja tuntuu, että jää maailma näkemättä, ja neljän seinän sisällä ollessa sosiaaliset kontaktit jäävät melko vähiin, Linnonmaa kertoo.
Tapaamisen jälkeen hän kokeili ensimmäistä kertaa virtuaalilaseja ja tajusi, että tällä teknologialla voi tuoda maailman niiden luokse, jotka eivät pysty matkustamaan.

Nyt palvelussa on videoita tekeviä matkailijoita yli 200 ja videoita yli kaksi tuhatta, ja niitä ladataan viikoittain lisää.

Palvelussa videot on lajiteltu maiden ja maanosien alle, ja tavoitteena on saada koottua mahdollisimman laaja arkisto. Nyt videoita on yli 30 maasta.
Virtuaalimatka voi tarjota myös tietoa paikasta ennen varsinaista matkaa. Videolta voi esimerkiksi valokuvia helpommin arvioida matkakohteen lapsiystävällisyyttä tai katujen soveltuvuutta pyörätuolille.

Viime aikoina myös virtuaaliset tapahtumat ovat yleistyneet, esimerkiksi JVG:n vappukeikkaa virtuaaliselta Senaatintorilta katsottiin järjestäjien mukaan yli 460 000 päätelaitteella.

Myös 360°-video voi tarjota pääsyn tapahtumaan, johon ei muuten ehkä olisi mahdollista päästä, kuten FC Barcelonan jalkapallo-otteluun tai Chicagoon koripallomatsiin.

Teksti ja kuva Eemeli Sarka

Kommentoi

Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).