Anna Pasaselle matkailu on intohimo, mutta se on myös vaihtelua arkeen Suomessa. Hän on käynyt pyörätuolilla liikkuessaan jo 16 eri maassa, useissa moneen kertaan. Hän arvioi matkustavansa johonkin päin maailmaa keskimäärin kymmenen kertaa vuodessa.

Anna on tähän mennessä käynyt Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Virossa, Belgiassa, Puolassa, Hollannissa, Saksassa, Sveitsissä, Itävallassa, Espanjassa, Italiassa, Sloveniassa, Iso-Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

– Haaveilen vielä siitä, että pääsisin käymään Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Olen kuullut niistä tosi paljon hyvää.
Anna työskentelee vertaiskuntouttajakoordinaattorina Selkäydinvammaiset Akson ry:llä ja tekee myös Validia-kuntoutuksen vertaiskuntoutusta.

– Matkustelusta tuli harrastus vasta sen jälkeen, kun aloin käyttää pyörätuolia. Talvet Suomessa ovat pyörätuolia käyttävälle usein hankalia, Anna perustelee. Hän neliraajahalvaantui auto-onnettomuudessa 20 vuotta sitten ja liikkuu sekä manuaali- että sähköpyörätuolilla ja tarvitsee avustajaa päivittäin.
– Pelaan pyörätuolirugbya, ja suurin osa matkoistani eri maihin liittyykin pelaamiseen seura- tai maajoukkueessa. Pelimatkoihin yhdistän joskus lomamatkan.

Varaus suoraan hotelliin

Anna ei milloinkaan lähde matkaan ilman, että on ensin ollut yhteydessä kohteen hotelliin, mikäli se on hänelle uusi ja vieras. Vaikka esitteessä hotelli olisi mainittu esteettömäksi, siellä saattaa olla seikkoja, jotka estävät tai vähintään vaikeuttavat oleskelua. Näistä syistä Anna ei voi koskaan varata hotellia esimerkiksi Booking.comista, vaan varaus on tehtävä suoraan hotelliin.
– Varmistan puhelimitse muun muassa sen, että hissin ja huoneistojen ovet ovat tarpeeksi leveät. Ulkomailla monissa invahuoneissa on kylpyamme, joten varmistan senkin, että kylpyhuoneessa on kylvyn sijaan suihku.

Matkatoimistoissa hyvin tietoa

Jos varaaminen suoraan hotellista ei innosta, Anna neuvoo kääntymään matkatoimiston puoleen. Lennot sen sijaan voi varata mistä tahansa. Ennen lentoa tulee vain ilmoittaa lentoyhtiölle, että käyttää pyörätuolia ja kertoa, mitä apuvälineitä on mukana. Apuvälineet saa ottaa mukaan maksutta.

Jotta kaikki tarpeellinen tulee mukaan, pakkaa Anna matkatavarat aina pakkauslistan avulla. Anna neuvoo pakkaamaan käsimatkatavaroihin välttämättömiä tarvikkeita, kuten lääkkeitä ja hoitotarvikkeita sen verran, että ne riittävät ainakin kolmeksi päiväksi.

– Itse pakkaan mukaan myös renkaan paikkaustarpeet ja jotakin työkaluja sen varalta, että pyörätuoliin tulee jokin vika.
Anna muistuttaa, että pyörätuolilla liikkuva ei pääse lennon aikana vessaan. Joistakin koneista saattaa löytyä pitkillä lennoilla siirtotuoli. Tuoliin pitää kuitenkin päästä omin avuin tai avustajan kanssa, sillä lentohenkilökunta ei auta.

Useimmissa koneissa ei kuitenkaan ole vessoja, joihin koneen tuolilla mahtuisi. Vielä kun pyörätuolia käyttävä menee koneeseen ensimmäisenä ja tulee sieltä pois viimeisenä, voi odotus olla hyvinkin pitkä.

Ihmiset auttavat ja ottavat kontaktia

Anna on tähän mennessä käynyt useimmissa Euroopan isoissa kaupungeissa. Liikkuminen niissä on yleensä helppoa, niin olosuhteiden kuin ihmisten välittömyyden ja avuliaisuuden ansiosta. Kadut ovat monin paikoin erinomaisessa kunnossa pyörätuolilla liikkujalle.

Matkoja varten Anna neuvoo ehdottomasti hankkimaan eurooppalaisen Kela-kortin. Hän on itse joutunut käyttämään sitä muutamaan otteeseen.
– Se on todella toimiva juttu. Pääsin suoraan hoitoon eikä tarvinnut maksaa mitään.

Toinen Annan suosittelema kortti on European disability card, suomeksi EU:n vammaiskortti. Sitä vaaditaan ajoittain osoittamaan vammaisuus tai avustajan tai avustajakoiran tarve esimerkiksi julkisissa kulkuneuvoissa sekä liikunta- ja kulttuuritapahtumissa.

Haussa esteettömät kansallispuistojen reitit

Anna Pasanen on viime vuosien aikana innostunut matkailusta myös kotimaassa.
– Viimeiset neljä vuotta olen kierrellyt eri kansallispuistoja ja pyrin löytämään niistä kivoja, esteettömiä reittejä.
Ongelma on se, että ne ovat usein todella lyhyitä.

– Ej ole mitään järkeä matkustaa viiden tunnin päähän, jotta pääsee kilometrin pituiselle metsäpolulle, Anna toteaa.
Esteettömyyden kannalta suosikkikohde tällä hetkellä on Liesjärven kansallispuisto Tammelassa Kanta-Hämeessä, koska sieltä löytyy lähes neljä kilometriä pitkä esteetön Peukaloisen polku.

– Reitin pääsee ympäri, eikä sitä tarvitse kulkea vain edes takaisin. Myös Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa on kiva reitti kahden tunturin välissä. Sieltä löytyy myös laavu järven rannalta.

Anna on tutustunut reitteihin niin Etelä-Suomessa kuin Lapissa, sekä idässä että lännessä. Välillä etsintämatkat suuntautuvat rajojen ulkopuolelle.

– Norjan Skibotnissa oli ihana vuonon pohjukka, jossa oli upeat maisemat. Sen vartta pääsi kulkemaan pyörätuolilla tosi kivasti.
Pian tutustuminen kotimaan kansallispuistoihin helpottuu, kun Annan Italiasta tilaama asuntoauto saapuu Suomeen. Sillä hän aikoo kiertää Suomea, Pohjoismaita ja Eurooppaa.
– Auto on valmiiksi esteetön, joten minun ei tarvitse tehdä sille Suomessa mitään muuta, kuin asennuttaa siihen itselleni sopivat ohjauslaitteet.

Videolla Anna kertoo lisää matkustamisestaan.

Teksti Mari Mäkinen
Kuvat Timo Porthan