Kuvassa Tuukka Nisso uudella stadionilla
Kuvassa Tuukka Nisso uudella stadionilla

Uusi esteetön Olympiastadion

IT-lehti vieraili uudistuneella Helsingin Olympiastadionilla arvioimassa tilojen esteettömyyttä. Mukana olivat pyörätuolirugbya maajoukkueessa pelaava Tuukka Nisso sekä ESKEn esteettömyysasiantuntija Satu Wäre-Åkerblom.

Neljä vuotta kestänyt ja yli 300 miljoonaa euroa maksanut Helsingin Olympiastadionin remontti valmistui loppukesällä ja palkittiin lokakuussa arkkitehtuurin Finlandia-palkinnolla.

Alun perin vuoden 1940 olympialaisia varten rakennettu stadion valmistui vuonna 1938. Stadionilla on tehty erilaisia remontteja lähinnä suurtapahtumien tarpeiden mukaan, eikä itse rakennuksen ehdoilla, johon myös esteettömyysasiat kuuluvat.

Aloitamme tutustumiskierroksen vierailijakeskuksesta, jonka ikkunoiden takana kentän juoksurata kiertää. Tilasta on käynti stadionin yleisölle avoimeen ravintolaan sekä kokoustiloihin ja 72 metriä korkeaan torniin. Valitettavasti torni on ainoa kohde stadionilla, jota ei pystytty muokkaamaan esteettömäksi. Päähissin kuilu osoittautui sellaiseksi, ettei sinne mahduttu esteetöntä hissiä rakentamaan.

Kokoustilojen välistä löytyy kaksi stadionin 11 hissistä, aiemmin hissejä oli vain yksi. Maanpinnan alle on rakennettu 20 000 neliötä uusia tiloja. Maanpäällisen juoksuradan alapuolelta löytyy identtinen kopio radasta sisätiloissa, jossa voi harjoitella myös ratakelausta. Lisäksi uusista tiloista löytyy muun muassa palloiluhalli, auditorio sekä teknisiä tiloja tapahtumien tuotantoon ja jätehuollolle.

Kulkeminen onnistuu uusissa tiloissa pyörätuolillakin hyvin. Ovet avautuvat painikkeista ja lattian materiaali rullaa hyvin. Myös opasteet ovat riittävät.
– Valaistus on riittävä ja opasteissa on hyvä kontrasti, mustaa vaalealla pohjalla, Wäre-Åkerblom toteaa.

Urheilijana Nissoa kiinnosti pukuhuoneiden esteettömyys.
– Tänne pääsee hyvin, mutta sisällä pukuhuoneissa osa ovista on kapeita ja raskaita avata, eikä suihkutuoleja valitettavasti löytynyt.

Tapahtumissa esteetön sisäänkäynti sijaitsee suoraan esteettömän katsomon takana, myös pysäköintipaikat ovat vieressä. Uusi esteetön katsomo on koko takasuoran mittainen, siinä on yhteensä 89 paikkaa. Aiemmin paikkoja oli kahdeksan, eikä kulku katsomoon onnistunut ilman avustajaa jyrkkää ramppia pitkin.
– Katsomo on parempi kuin monessa muussa paikassa. Se on riittävän korkealla, täältä näkee esimerkiksi jalkapalloilijoiden päiden yli koko kentän. Katsomon kaide on sopivalla korkeudella, ja täällä on tilaa liikkua, Nisso toteaa.

Esteettömät wc-tilat sijaitsevat välittömästi katsomon yhteydessä ja kulku onnistuu tapahtumapalveluihin. Toinen, pienempi esteetön katsomo sijaitsee yläkatsomossa kentän pohjoispäädyssä. Sinne voi kulkea ison hissiaulan kautta, johon on myös mahdollista tuoda tapahtumien palvelut lähelle.

Vierailijoiden huomiot uudesta stadionista olivat pääasiassa positiiviset. Joitain huomioita nousi esiin lähinnä näkövammaisten huomioimisesta sekä pukuhuoneen varusteista ja vierailijakeskuksen korkeasta asiointitiskistä, jonka ääreen ei pääse pyörätuolilla.

Uuden yhdistäminen vanhaan

Rakennuksen esteettömyys oli jo tarveselvitysvaiheessa yksi isoista suunnittelutavoitteista. Kansainväliset mitat täyttävänä monitoimiareenana sen tuli soveltua myös kaikille yleisöille.
– Vanhaa rakennusta analysoitiin miettien, miten esteettömät reitit eri tiloihin voidaan järjestää. Uudet tilat oli helppo suunnitella esteettömäksi nykyisten normien mukaan, suunnittelusta vastannut arkkitehti Kimmo Lintula kertoo.
– Haasteena oli uusien osien liittäminen vanhaan osaan ja esteettömien kulkureittien löytäminen. Toinen ongelmakohta oli esteettömien paikkojen sijoittaminen luontevasti katsomoon.

Suunnitteluvaiheessa kuultiin muun muassa Invalidiliiton, Suomen Paralympiakomitean ja Suomen vammaisurheilu ja -liikunta ry:n edustajia esteettömyysasioista.

Teksti Eemeli Sarka
Kuva Timo Porthan

Lue lisää aihepiiristä

Jaa uutinen

Kommentoi