Etusivulle
Panu Jyrä.
Panu Jyrä.

Metsähallitus haki esteettömyysoppia

Metsähallituksen Luontopalvelujen luonnon virkistys- ja matkailukäytön prosessin päällikkö Sakari Kokkonen kertoo Metsähallituksen ottaneen viime vuosina uuden alun erityisryhmien luontomatkailun mahdollistajana.

Muun muassa Invalidiliiton ja Paralympiakomitean kanssa toteutetut esteettömyyshankkeet ovat avanneet Suomen kansallispuistoista huolehtivan Metsähallituksen silmät. Luonto kaikille-, Esteetön eräpolku- sekä muiden esteettömyyshankkeiden myötä Metsähallitus on saanut arvokasta tietoa.

Tuoreimpia, viime vuonna päättyneitä hankkeita edelsivät yhdenvertaisten luontoliikuntamahdollisuuksien edistämiseen keskittynyt Rohkeasti luontoon ja viestintään pureutunut Polku luontoon -hankkeet. Hankkeiden myötä koko Metsähallituksen luontomatkailun strategia on esteettömyyden osalta mullistunut.

- Ei meillä ole ollut sitä osaamista emmekä ole osanneet huomioida, mitä se tarkoittaa käytännössä, Kokkonen myöntää.
Jos aiemmin rakennettiin esteettömän ihmisen näkökulmasta, mutu-tuntumalta, eikä aina saatu aikaan toimivia kokonaisuuksia, tehdään työtä nyt kohderyhmää kuunnellen.

- Viime vuonna järjestimme Invalidiliiton esteettömyyskeskuksen kanssa kentälle koulutusta siitä, millaisia ratkaisuja tarvitaan, että ne ovat oikeasti esteettömiä, Kokkonen kertoo.

Kokemusasiantuntijoilta saatu tieto on todella arvokasta, ja Kokkonen kuvaileekin hankkeista saadun kokemuksen ja asiantuntijakoulutuksen sysänneen liikkeelle aidon kulttuurin muutoksen.

- Olemme ottaneet uuden alun. Lisäksi meillä on ollut hyvä rahoitustilanne tällä hallituskaudella. Rahoitusta on kohdennettu kunnostukseen ja ajanmukaisen, uudistavan infran rakentamiseen. Olemme voineet merkittävästi aikaisempaa enemmän luoda esteettömiä palveluita ja saavutettavuutta, kun sekä investointi- että perusrahoitus ovat kehittyneet positiiviseen suuntaan, Kokkonen kertoo.

Toteutusrumba on käynnissä eri puolilla maata, ja saavutettavuutta ja soveltuvuutta erilaisten käyttäjien tarpeisiin parannetaan vielä parin vuoden ajan.
- Korjausvelka kansallispuistoissa heikentää asiakasturvallisuutta ja erityisesti erityisryhmien luonnossaliikkumisen mahdollisuuksia. Vuonna 2023 ollaan pitkällä siinä, että olemme kammanneet korjaukset läpi ja saaneet aikaan ajanmukaisia palveluita, Kokkonen toteaa.

Kokkonen kertoo, että Metsähallituksen esteettömyysstrategiaa päivitetään jälleen ensi vuonna tehtävän valtakunnallisen selvityksen pohjalta.

- Teemme 2022 valtakunnallisen selvityksen esteettömien palveluiden nykytilasta ja siitä, miten niitä olisi vielä kehitettävä. Tavoitteena on mahdollisuuksien tunnistaminen ja pidempiaikainen ohjelma. Näemme, että luontomatkailuyritysten tuotteistukseen on kiinnostusta, ja silloin meidän kohteissamme on potentiaalia, Kokkonen sanoo.

Tämänhetkiset esteettömät kohteet on koottu verkkoon kahteen osoitteeseen, luontoon.fi- ja retkipaikka.fi-sivustojen alle. Kokkonen lupaa, että palvelurakenteiden paikkatiedon päivittämiseen panostetaan tänä vuonna.

- Esteettömiä kohteita on 75 ja esteetöntä reittiä yhteensä 25,5 kilometriä. Retkikartta näyttää 46 reittiä, joiden kaikki reitinosat ovat esteettömiä, Kokkonen summaa.

Esteettömät retkikohteet ovat pääosin kansallispuistoissa ja retkeilyalueilla. Lisäksi kaikki Metsähallituksen 24 luontokeskusta ovat esteettömiä. Kokkonen huomauttaa, että kaikissa luontokohteissa esimerkiksi kulkuyhteydet eivät ole välttämättä esteettömiä, vaikka taukopaikka olisikin.

- Esteettömät reitit ovat monesti lähikohteita, lähinnä päiväretkikohteita, joissa kokonaisuus lähtee paikoitusalueelta. Pisimmät yhtenäiset reitit ovat Pallas-Ylläksen kansallispuiston Kesänkijärven Kesänkijärven vaativan esteettömän reitin kulkupituus on 1,7 kilometriä, Maahisenkierros Nuuksiossa noin 1,6 kilometriä ja Muikkupuron esteetön reitti Hossassa noin 1,5 kilometriä, Kokkonen kertoo.

Iso ajatusmallin muutos on ollut se, että hankkeiden myötä syntyi uusi määritelmä, vaativa esteetön reitti. Kokkonen on kiitollinen tästä ajattelutavan muutoksesta.

- Kun mietitään, että pääseekö toimintarajoitteinen liikkumaan omatoimisesti apuvälineillä, tai pääseekö hän reitille avustajan kanssa, se laajentaa paljon mahdollisuuksia. Muutenkin ajatus on laajentunut: esteettömyys ei palvele vain vammaisia tai pitkäaikaissairaita vaan myös esimerkiksi iäkkäitä ja lapsiperheitä, Kokkonen sanoo.

- Aikaisemmin emme osanneet huomioida reitistöllä kaltevuusasioita tai millaisia liuskoja tarvitaan käymälöihin - millainen este on esimerkiksi pyörätuolille este. Maasto-opasteaineiston toimivuuteen vaikuttavat monenlaiset asiat kuten se, millä korkeudella taulut ovat, Kokkonen huomauttaa.

Esteettömän reittipohjan rakentamisessa on tehtävä materiaalivalintoja, joiden ansiosta reitti säilyy kuljettavana eri apuvälineille.
- Jos halutaan kohteesta esteetön, kantavat ja hyvät pintamateriaalit ovat kaiken a ja o. Pitää huolehtia, että eroosio estyy eikä pintavesi ohjaudu polulle, ettei se muutu nopeasti esteelliseksi reitiksi, Kokkonen sanoo.

Pyörätuolipitkospuun rakentamisessa täytyy ottaa huomioon kaltevuus, nousujyrkkyys, reunarakenteet, kaiteet ja sivuutusmahdollisuudet.

Metsähallitukselle on tärkeää kehittää palveluita myös matkailukeskusten lähialueille, missä liikkuu paljon ihmisiä. Esimerkiksi Juutuanjoen esteetön polku Inarissa palvelee 500 metrin matkalla Kittiläntien varresta Jäniskosken sillalle. Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa taas on useita pienempiä esteettömiä kokonaisuuksia ja Pallastunturilla esteetön vuokrattava Pallaskota. Esteettömien reittien vaativuuteen kannattaa aina tutustua etukäteen ennen maastoon lähtöä.
Lisätietoa esteettömistä kohteista: Luontoon.fi/esteeton

Teksti Mariaana Nelimarkka
Kuva Maarit Vaahteranoksa / Panu Jyrä

Kommentoi

Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).