Esteettömyys on pieni kustannus uudisrakentamisessa
Esteettömyys on taas otsikoissa. Sen esitetään tuon tuostakin olevan syypää uudisrakentamisen korkeisiin kustannuksiin ja asuntojen kalleuteen. Ihmetellään tavattoman suuria kylpyhuoneita ja eteisiä ja osoitellaan esteettömyysvaatimuksia. Missä vaiheessa esteettömyydestä on tullut suunnittelua ja rakentamista häiritsevä tekijä?
Esteettömän kodin – tai oikeastaan kaikkien kotien – kriittisiä kohtia ovat asuntoon sisälle pääseminen, vessan ja kylpyhuoneen käyttömahdollisuus sekä arjen toimivuus muissa kodin tiloissa, kuten keittiössä. Kyse on konkreettisista asioista, joilla tuetaan arjen elämää. Esteettömyyssuositukset ja ‑määräykset ohjaavat suunnittelijaa huomioimaan monipuolisesti asunnon monenlaiset käyttäjät sekä asuinkiinteistön pitkän eliniän.
On olemassa valtava joukko suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä määräyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi äänen- ja lämmöneristykseen, rakenteelliseen lujuuteen, paloturvallisuuteen ja energiatehokkuuteen. Niistä kaikista esteettömyysmääräykset ovat nyt perusteettomasti saaneet hankalan ja kalliin leiman, kun kaikki määräykset aiheuttavat kustannuksia!
Esteettömyys on kestävää rakentamista
Asuinkäyttöön suunniteltavan huoneiston esteetön kylpyhuone mahtuu hyvin 4 m2:iin. Suunnitteluratkaisuissa olen nähnyt jopa 11 m2:n suuruisia kylpyhuoneita. Näiden kylpyhuoneiden koko ei johdu esteettömyysmääräyksistä.
Ympäristöministeriön teettämässä selvityksessä kartoitettiin nykyisten esteettömyysmääräysten mukaisen rakentamisen todelliset kustannusvaikutukset uudisrakentamisessa. Esteettömyysnormien mukainen toteuttaminen nostaa rakentamiskustannuksia kolmiossa noin 25 € / m2 ja yksiössä noin 51 € / m2. Nämä sisältävät sekä asunnon että kerrostalon yhteisten tilojen ja sisäänkäyntien esteettömyysratkaisut. Jos asuntoon tai kiinteistöön joudutaan tekemään jälkikäteen esteettömyyskorjauksia, tulevat ne huomattavasti kalliimmaksi.
Esteettömistä kodeista hyötyvät kaikki. Ikääntyneiden lisäksi mm. lapsiperheet kiittävät toimivaa eteistä ja turvallista kylpyhuonetta, ja esimerkiksi muuttomiehet esteettömyyden katkeamatonta ketjua kadulta olohuoneeseen. Eikä esteettömyyttä tarvitse tehdä esteettisyyden kustannuksella. Päinvastoin, usein ihastellaan asuntojen väljiä ja toimivia tiloja, eikä tiedosteta, että kyse voi olla esteettömyydestä.
On vaikea perustella esteettömän rakentamisen vähentämistä. Väestö ikääntyy ja moni haluaa asua omassa kodissa mahdollisimman pitkään – ja niin haluaa yhteiskuntakin meidän asuvan. Esteettömyysmääräykset ohjaavat itse asiassa kestävään rakentamiseen ja kustannussäästöihin pitkällä aikavälillä.
Kirjoitus on julkaistu ympäristöministeriön Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman verkkosivuilla, ymparisto.fi 6.10.2015
Kommentit
Normien purkutalkoot vai miten se menikään
Suomessa rakentaminen on tiukasti säädelty tapahtuma, niin uudis kuin korjauskin. Ajoittain tuntuu, että järki on ollut hukassa näitä normeja laadittaessa. Samat pykälät koskevat suurta kerrostaloa ja pientä torppaa. Viimeksi asian järjettömyys konkretisoitui rakennettaessa kylpyhuonetta vanhaan taloon. Kylpyhuoneeseen piti välttämättä laittaa lähes seinän levyinen nykymääräysten mukainen ovi ja perusteluna oli juurikin esteettömyysmääräykset ja tilanne, että jos vaikka loukkaan jalkani ja joudun pyörätuoliin, niin kunnan ei sitten tarvitse tehdä kalliita asunnonmuutostöitä, kun pääsen suihkutilaan ovesta. Hyvin epätodennäköiseltä tuntuu ajatus, että asuisin tässä talossa, jos joudun pyörätuoliin. Taloon sisäänkäynnissä on lukuisia portaita, ko. kylpyhuoneen tasolle päästäkseen pitää nousta muutama porras, kylpyhuoneen tasolta oleskelutiloihin pitää nousta muutama porras, vanha wc niin pieni ettei pyörätuoli mahdu sinne. Että tämän talon esteettömyys ei vähene vaaditulla ovella, sen sijaan esteetisyys kärsi jonkin verran. Jonkilainen jousto tilanne huomioonottaen olisi suotavaa.
Pitäisikö esteettömyydestä siirtyä turvallisuuteen. Jos matalat kynnykset tai kynnyksettömät tilat ja hyvin suunnittellut kylpyhuoneet olisivatkin turvallisuusnormeja. Olisiko niiden vastustus silloin vähäisempää. Esteettömyys liitetään aina vammaisuuteen, vaikea muuttaa asenteita. Turvallisuus sen sijaan on jokaista ihmistä koskettava asia.
helinä • 18.10.2015, klo 15:02
Normitalkoista – ja esteettömyydestä
Olen kirjoittajan kanssa samaa mieltä siinä, että "järjen voisi ottaa käteen". Minäkään en ymmärrä, miksi vanhassa pientalossa portaiden takana olevaan wc-pesutilaan vaaditaan vaihtamaan nykymääräysten mukainen kylpyhuoneen ovi remontin yhteydessä. Etenkin pientalojen peruskorjauksissa käytännöt vaihtelevat kunnittain: joissakin kunnissa ollaan todella tarkkoja ja joissakin ei esteettömyysasioihin näissä yhteyksissä juurikaan puututa. Mutta jos esteettisyys remontin myötä kärsii, niin se ei välttämättä johdu oven leveydestä, vaan yleensä ihan muista tekijöistä.
Meneillään olevat normitalkoot on laaja prosessi. Rakentamismääräysten osalta on tavoitteena, että velvoittavat ja ei-velvoittavat ohjeet erotetaan selkeästi toisistaan. Toisena tavoitteena on ryhmitellä ohjeet kokonaisuuksiksi olennaisten teknisten vaatimusten mukaisesti. Ja kolmantena, mikä liittyy oleellisesti yllä olevaan esimerkkiin, on laatia säännökset tarpeen mukaan erikseen myös korjausrakentamisesta, tavoitteena joustava soveltaminen kohteen ominaisuuksien ja erityispiirteiden huomioon ottamiseksi. Normitalkoiden myötä säännösten kokonaismäärä vähenee. Samalla pyritään ohjeiden, oppaiden ja koulutusten avulla tukemaan yhtenäistä soveltamista eri puolilla maatamme.
Kirjoittajan jälkimmäinen pohdinta, jossa verrataan esteettömyyttä turvallisuuteen, on ihan oikeaan osunut. Esteettömyys on turvallisuutta. Mutta turvallisuusnormeiksi en esteettömyysnormeja vaihtaisi. Enkä usko, että sillä olisi vaikutusta rakennusteollisuuden tai lehdistön mielipiteisiin. Turvallisuus koskettaa meitä kaikkia, mutta niin esteettömyyskin – ennemmin tai myöhemmin.
Kirsti Pesola • 10.11.2015, klo 15:35