Etusivulle

Sote-integraatiosta vastaus sosiaali- ja terveydenhuollon keskinäiseen hännän vetoon?

Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen antoi Invalidiliiton tekemään kanteluun ratkaisun vuoden 2015 lopussa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinettä koskevassa asiassa. Invalidiliitto teki kantelun ylimmälle laillisuusvalvojalle kesällä 2015, koska eräs sairaanhoitopiiri oli evännyt apuvälineenä käytettävän pyörällisen suihkutuolin Validia- asumisyksikössä vammaispalvelulain palveluasumispäätöksen turvin asuvalta vaikeavammaiselta henkilöltä. Eduskunnan oikeusasiamies katsoi, että sairaanhoitopiirin ohjeistus oli luonteeltaan kategorista ja sen myötä kielteinen apuvälinepäätös oli lainvastainen. Ohjeistuksessa suihkutuoli oli mainittu asumisyksikön henkilökunnan työergonomiaa edistäväksi työvälineeksi, jonka hankkimisesta asumisyksikkö siis vastaisi.

Sairaanhoitopiiri oli tulkinnut, että vaikeavammaiselle henkilölle ei tarvinnut myöntää apuvälinettä, koska hän ei suoriutunut itsenäisesti sen käyttämisessä. Eduskunnan oikeusasiamies puolestaan katsoi, että sosiaali- ja terveysministeriön lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineasetuksen 1 §:n soveltamisessa potilaan itsenäisen suoriutumisen lisäksi on huomioitava apuvälineen tarkoitus tukea ja ylläpitää potilaan toimintakykyä. Tässä tapauksessa laillisuusvalvoja tulkitsi, että suihkutuoli tukee potilaan istumista peseytymisen aikana ja täyttää apuvälineasetuksen soveltamisedellytyksen. Lisäksi sairaanhoitopiirin kategoriset ohjeet eivät voi ohittaa yksilöllistä tarveharkintaa. Asiassa esitetty lääketieteellinen selvitys eli neurologian erikoislääkärin lausunto tuki väitettä yksilöllisen apuvälineen tarpeesta vaikeavammaiselle henkilölle.

Mielestäni tällä ylimmän laillisuusvalvojan ratkaisulla on laajempaa merkitystä jäsenistömme kannalta, koska ratkaisusta käy ilmi nykyisen sosiaali- ja terveysministeriön lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineasetuksen epäselvyys ja tulkinnanvaraisuus. Tätä mieltä on eduskunnan oikeusasiamiehen lisäksi Valvira ja Valtiontalouden tarkastusvirasto tarkastuskertomuksessaan (3/2015). Puutteena apuvälineasetuksen sisällössä pidetään mm. sitä, että apuvälineitä ei ole tarkemmin määritelty ja potilaan toimintarajoitteisiin ei kiinnitetä huomiota. Eduskunnan oikeusasiamies pyysi ratkaisussaan sosiaali- ja terveysministeriötä täsmentämään apuvälineasetuksen sanamuotoa ja edellytti määräajassa ministeriötä kertomaan hänelle, mihin toimenpiteisiin se on ryhtynyt.


Nähdäkseni myös tekniikka kehittyy ja on mahdollista, että apuväline samanaikaisesti tukee esimerkiksi vaikeavammaisen henkilön itsenäistä suoriutumista että häntä avustavan henkilön työergonomiaa ilman, että apuväline kadottaa ominaisuuksiensa perusteella luonteensa apuvälineenä. Esimerkiksi sähköpyörätuoliin liitetty hissi edistää vaikeavammaisen itsenäistä asioimista pankissa, koska hän pääsee hissin avulla korkean pöydän ääreen ja henkilökohtaisen avustajan työergonomiaa, kun hän avustaa vaikeavammaista siirtymään kodissaan sähköpyörätuolista sänkyynsä.

Ratkaisusta ilmi käyvän ongelman taustalla on ontuva sosiaali- ja terveydenhuollon paljon puhuttu SOTE –integraatio. Siten tavallaan terveydenhuollon apuvälineratkaisun esteeksi on tässä kuvatussa tapauksessa noussut sosiaalihuoltoon kuuluva vammaispalvelulain nojalla henkilölle myönnetty palveluasuminen asumisyksikössä. Tämä on nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnon toimialojen rajapintakysymys ja vaatii SOTE -järjestämislain valmistelun yhteydessä ratkaisua. Hallituksen antaman julkisen palvelulupauksen myötä osana SOTE -järjestämislain valmistelua kaiketi terveydenhuoltolaki tullaan avaamaan. Siinä vaiheessa olisi syytä täsmentää ja tarkentaa myös terveydenhuoltolain 29 §:n nojalla säädetyn lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineasetuksen sanamuotoja. Valmisteilla olevassa SOTE –järjestämislaissa on siten rakenteiden lisäksi vaikutuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen sisältöihin.

Lopuksi voin todeta, että nykyisen apuvälineasetuksen muistion kirjaus opaskoirien ja avustajakoirien rinnastamisesta toisiinsa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä ansaitsisi myös oman huomionsa tulevassa lakimuutoksessa. Siten avustajakoirasta tulisi jatkossa vihdoin julkisrahoitteinen apuväline, jolloin pyrittäisiin tyydyttämään fyysisesti vammaisten ihmisten tarpeet avustajakoirien saatavuudessa.

Jaa uutinen

Kommentoi

Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).

Kommentit

Muitakin epäkohtia sote-integraatiossa vammaisten kohdalla

Vammaispalvelulain nojalla henkilölle myönnetty palveluasuminen asumisyksikössä on noussut joissakin tapauksissa myös terveydenhuollossa olevan hoitopaikan valinnanvapauden esteeksi. Mikäli asumisyksikössä käy esimerkiksi kaupungin vanhustenhuollon yksiköiden lääkäri, on ollut vaikeaa saada toteutettua lainmukaista oikeuttaan valita terveysasema. Asian pitäisi olla itsestään selvä myös vammaisen henkilön kohdalla, mutta näin ei ole. Myöskään terveydenhuollon velvollisuus kertoa potilastietorekistereistä ei ole toteutunut, kun asiakkaana on ollut vammainen henkilö. Sekä että potilastietojen käsittelyssä ei ole noudatettu asianmukaista salassapitovelvollisuutta.
Yleisesti voidaan todeta, että vuokrasuhde Invalidiliitto-konserniin tarkoittaa käytännössä monien oikeuksien toteutumattomuutta.

Nimetön  •  06.03.2016, klo 23:25

Vastaus kommenttiin Muitakin epäkohtia sote-integraatiossa vammaisten kohdalla

Invalidiliitto pyrkii vaikuttamaan nyt valmistelussa olevaan SOTE-järjestämislakiin kaikin mahdollisin tavoin. Kuten esimerkinomaisesti kirjoitin, myös SOTE-integraation toteuttamisessa on parantamisen varaa asiakaslähtöisemmäksi eikä vähiten erilaisten terveydenhuollon sähköisten tietojärjestelmien yhteensovittamisessa. Lisäksi potilaan terveydenhuollon valinnanvapaus on ainakin lain tasolla laajempi kuin mitä vammaisen sosiaalipalvelujen käyttäjän kannalta tarkasteltuna. Kuten kommentissa mainitsit, kyseessä voi olla hyvinkin yksi ja sama henkilö SOTE -palveluiden käyttäjänä. Mitä Invalidiliitto-konsernin vuokrasuhteeseen tulee, niin voin todeta, että yksityisoikeudellisella sopimuksella ei ole tarkoitusta heikentää sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuutta. Invalidiliitto-konserniin kuuluva Validia Asuminen järjestää vaikeavammaisille asumisen palveluja ja tämä on perintöä jo vuosikymmenten takaa ajasta, jolloin kukaan muu kuin Invalidiliitto ei ottanut asiaa hoitaakseen. Ai niin, asiakaspalautetta otamme aina vastaan!

Henrik Gustafsson, Invalidiliiton lakimies  •  08.03.2016, klo 17:28

PÄTEVA BLOGI

Kiitos faktablogistasi vastauksineen 8.3. Luin sen vasta näin toukokuussa. Pointtini: Kotona ja reissussa en kertakaikkiaan tulisi itse pärjäämään ilman suihkutuolia. Ihmisen perusoikeus on päästä avustettuna pöntolle!
Kauppisen Pirjo

Pirjo Kauppinen  •  10.05.2016, klo 20:15

PÄTEVÄ BLOGI

Henrik Gustaffsson. Kiitos faktablogistasi vastauksineen 8.3. Luin sen vasta näin toukokuussa. Pointtini: Kotona ja reissussa en itse kertakaikkiaan pärjäisi ilman suihkutuolia. Ihmisen perusoikeus on päästä avustettuna pöntolle!

Sama koskee sähköpyörätuoleja nostimineen sekä esim. avustuskoiria jne. kuten kirjoitit. Jotakin tolkkua siis SOTE-INTEGRAATIOON.
Kauppisen Pirjo

pirjo.kauppinen@hotmail.com  •  10.05.2016, klo 20:24

Kipu

Ihan sekasin pillereistä. Mistä saisi apua?Kipu on halvauksen jälkitautina ollut neljä vuotta.

Sirpa  •  16.06.2016, klo 18:33