Jokaisella on oikeus olla omassa kodissaan ja lähisuhteissaan turvassa. Aina tämä ei kuitenkaan toteudu. Hädän hetkellä tulisi olla mahdollisuus hakea apua turvakotien palveluista.

Tutkimusten perusteella vammaiset henkilöt ja erityisesti naiset kokevat enemmän väkivaltaa ja lähisuhdeväkivaltaa kuin valtaväestö. Turvakotien tulisikin olla yhdenvertaisesti kaikkien apua tarvitsevien saavutettavissa.

Apulaisoikeusasiamiehen saaman selvityksen mukaan kaikki THL:n järjestämisvastuulla olevat turvakodit eivät silti ole esteettömiä. Apulaisasiamiehen mukaan turvakotien ja niiden palvelujen esteettömyyttä on parannettava nopeasti, jotta vammaisten henkilöiden yhdenvertainen kohtelu ja lain turvaamat oikeudet toteutuvat.

Myös eduskunta on myöntänyt rahoitusta turvakotipaikkojen riittävyyden turvaamiseen sekä turvakotien esteettömyyden parantamiseen.

Lähteminen jo haaste

– Turvakoteja on Suomen maantieteelliseen laajuuteen nähden vähän, ja kenties myös siihen nähden, että Suomi on Euroopan vaarallisimpia maita tässä suhteessa. Vammaisille henkilöille jo matka turvakotiin voi muodostua haasteeksi esteettömyyteen tai terveyden­tilaan liittyvien haasteiden takia, sanoo Invalidiliiton järjestöasiantuntija Sanna Leppäjoki-Tiistola.

– Esteettömyystyötä on toki turvakodeissa tehty, mutta samalla pitää muistaa, että esteiden poistaminen on jatkuvaa.

Leppäjoki-Tiistola kertoo, että moni­kanavaista tiedotusyhteistyötä on toteutettu jo vuosia. Sitä ovat tehneet THL ja aikaisemmin Invalidiliitossa toiminut esteettömyyskeskus.

Konkreettisena esimerkkinä hän mainitsee Uskalla olla, uskalla puhua: vammainen nainen ja väkivalta -oppaan sekä ammattilaisille suunnatun Tiedä ja toimi -kortin.

Turvakotien kehittämistyö jatkuu edelleen Invalidiliitossa konkreettisen saavutettavuuden ja esteettömyyden osalta. THL:n aiemmin tekemää yleistä kartoitusta turvakotien esteettömyydestä syvennetään. Tässä työssä on ollut mukana myös Invalidiliiton esteettömyysasiantuntija Johanna Hätönen.

– Osallistujia oli mukana monipuolisesti eri puolilta Suomea ja heiltä tuli kiitosta koulutuksen sisällöstä, Hätönen iloitsee.

Invalidiliitto on koonnut tarkistuslistan helpottamaan turvakotien esteettömyyden itsearviointia ja kartoitusta. THL ja Invalidiliitto ovat järjestäneet turvakodeille myös koulutuksen tarkistuslistan hyödyntämisen ja esteettömyyskartoitusten tekemisen tueksi.

Juuri tietoisuuden lisääminen nähdäänkin Invalidiliitossa olevan kaiken a ja o.

Leppäjoki-Tiistola ei lähde arvioimaan, missä määrin vammaiset henkilöt käyttävät turvakotipalveluja.

– On suuri puute, että tästä ei ole tietoa. Ei ole tietoa esimerkiksi siitä, kuinka usein vammainen asiakas ohjataan esteettömyyspuutteiden vuoksi muualle kuin turvakotiin. Jo YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien sopimus velvoittaa kokoamaan asianmukaista tietoa, kuten muun muassa tilasto- ja tutkimustietoa.

Leppäjoki-Tiistolan mukaan eri selvitykset kuitenkin osoittavat, että lähisuhdeväkivalta on hyvin yleistä vammaisten henkilöiden elämänpiirissä, jopa kaksinkertaista muuhun väestöön verrattuna.

Oulussa esteettömät tilat

Oulun turvakodissa esteettömyys on huomioitu hyvin.

Toiminnanjohtaja Pia Kangas kertoo, että heillä tilat ovat käytännössä esteettömät.

– Turvakodin parkkialue on sisäänkäynnin läheisyydessä, ja saattoliikenne pääsee ajamaan suoraan ulko-oven eteen. Sisäänkäyntiin johtaa luiska ja oviaukko on apuvälineitä käyttävälle riittävän leveä, Kangas sanoo.

– Myös meidän sisätilamme ovat esteettömät. Turvakoti sijaitsee kahdessa kerroksessa, joihin on mahdollista kulkea portaiden lisäksi hissillä. Yhteisön käytävillä on kaiteita liikkumista helpottamaan. Valtaosa tiloista on kynnyksettömiä ja esteettömyys on huomioitu muun muassa wc-tiloissa.

Oulun turvakotiin voi tulla henkilökohtaisen avustajan tai avustajakoiran kanssa. Päivystys­puhelimeen voi olla yhteydessä myös tekstiviestillä.

Kankaan mukaan Oulun turvakodin tilat olivat valmiiksi niin esteettömät, että muutoksia ei ole tarvinnut tehdä. Kaikkien asiakashuoneiden yhteydessä on esimerkiksi oma wc ja suihkutila, jotka ovat esteettömiä.

– Jos asiakas tarvitsee apuvälineitä, ne täytyy tuoda itse mukanaan. Meillä ei ole lainattavia apuvälineitä. Tämä koskee niin ikään vauvan hoitopöytiä, hän toteaa.

Kangas sanoo, että heillä on ollut asiakkaina myös vammaisia henkilöitä, jotka ovat saaneet tarvitsemansa avun kotisairaanhoidon tai kotihoidon kautta. Turvakodin henkilökunnan resurssit eivät riitä päivittäisissä toiminnoissa asiakkaiden avustamiseen.

– Kannustamme vammaisia henkilöitä soittamaan rohkeasti turvakotiin ja kertomaan tilanteestaan sekä tarvitsemistaan palveluista. Myös Nollalinjalle voi soittaa, sillä heillä on perustiedot kaikista Suomen turvakodeista. Hädän hetkellä kannattaa hakea apua, hän sanoo.

Teksti Hannu Salonpää, Kuvat Getty Images