Miten liikuntavammainen ihminen pääsee turvaan, jos talossa esimerkiksi syttyy tulipalo?

Pelastuslaissa säädetään poistumisturvallisuudesta mm. palvelu- ja tukiasumisessa. Asukkaiden heikentynyt toimintakyky on huomioitava pelastussuunnitelmassa. Läheskään kaikki vammaiset ihmiset eivät kuitenkaan asu palvelu-, ryhmä- tai tukiasunnoissa.

– Suurin osa liikuntaesteisistä ihmisistä asuu tavallisissa asunnoissa. Mikään säädös ei suoraan velvoita huomioimaan heitä nimenomaisesti pelastussuunnitelmissa. Heidätkin pitää kuitenkin huomioida ohjeistuksissa. Poistumisturvallisuus ei voi perustua siihen, että "kaikki pääsevät omin avuin pois", sanoo Invalidiliiton juristi Ranja Alava.

Invalidiliitto on kirjoittanut asiantuntijalausunnon sisäministeriön Pelastussuunnitelma­yleisohjeen luonnokseen. Liitto muistuttaa siinä, että liikkumisen apuvälineitä käyttävät henkilöt on huomioitava pelastussuunnitelmissa.

Alava näkee tärkeäksi sen, että fyysisesti vammaiset ihmiset huomioidaan omana ryhmänään sisäministeriön valmisteilla olevissa yleisohjeissa. Ohjeet valmistellaan hankkeessa, joka pyrkii lisäämään omatoimista varautumista kaikissa väestöryhmissä. Hankkeessa laaditaan myös ohjeet väestönsuojan käyttöönotosta, käytöstä ja kunnossapidosta. Invalidiliitto on esittänyt kaikista näistä huomioita fyysisesti vammaisten ihmisten näkökulmasta.

Lisää harjoituksia

Alava muistuttaa, että apuvälineiden avulla liikkuminen on yleensä huomattavasti hitaampaa kuin ilman apuvälineitä.

–Myös tilanteet, joissa hissiä ei voi käyttää, tulee ottaa pelastussuunnittelussa huomioon liikuntaesteisten henkilöiden kannalta, hän sanoo.

Invalidiliiton lausunnossa on monessa yhteydessä ehdotettu, että vammaiset ja erityistä tukea tarvitsevat ihmiset olisivat mukana evakuointiharjoituksissa.

Pelastuslaki koskee kaikkia ihmisiä, mutta erikseen siellä ei mainita vammaisia.

–Olipa henkilö vammainen tai vammaton, jokaisen olisi hyvä miettiä omaa toimintaa mahdollisen hätätilanteen varalta: mikä on poistumisreitti tai kuka voi mahdollisesti auttaa? Myös naapureiden kanssa on hyvä olla ainakin sen verran tuttu, että mahdollinen avuntarve on heillä tiedossa. Niin ikään taloyhtiössä voi ottaa puheeksi esteettömyyden ja pelastussuunnitelman sekä siihen liittyvät erityishuomiot, Alava neuvoo.

Huoli resursseista

Vaikka Suomen pelastuslaki onkin vaillinainen erityisryhmien ja vammaisten osalta, yhdenvertaisuuslaki ja Suomenkin ratifioima YK:n vammaisyleissopimus velvoittavat huomioimaan heidät pelastus- ja evakuointisuunnitelmissa.

Yksi huoli koskee väistötilojen esteettömyyttä. Toinen huoli taas on se, riittäisivätkö pelastushenkilöstön resurssit vammaisten huomioimiseen poikkeusoloissa.

–Riittääkö henkilöstöä ja kuljetuskalustoa niiden ihmisten siirtämiseen, jotka tarvitsevat erityisajoneuvoa liikkumiseensa? Esimerkiksi henkilökohtaisista avustajista ja sote-alan ihmisistä on pulaa ihan normaalioloissakin, Alava pohtii.

Alavan mielestä olisi tarpeen perustaa tietokanta, johon vammaisilla tai erityistä tukea tarvitsevilla henkilöillä olisi omalla suostumuksellaan mahdollisuus antaa yhteystietonsa.

–Pelastajien työtä nopeuttaisi ja helpottaisi, kun he tietäisivät ennalta, että kohteessa on henkilö, joka ei pysty itsenäisesti pelastautumaan, Alava sanoo.

Invalidiliitto toteuttaa syys–lokakuussa kyselyn, jolla kartoitetaan jäsenistön kysymyksiä ja näkemyksiä varautumisesta ja turvallisuudesta. Joulukuun alussa pidetään samoista aiheista webinaari.

Väistötilat esteettömiksi

Sisäministeriö julkaisi vuonna 2024 uuden valtakunnallisen evakuointien suunnittelu ja toimeenpano-ohjeistuksen, jossa on noteerattu myös vammaisten henkilöiden tarpeet poikkeusoloissa.

–Vammaiset on suunnitelmassa huomioitu Helsingin kaupungin vammaisneuvoston esiin nostaman huolen pohjalta, sanoo vammaisaktivisti ja Helsingin vammaisneuvoston jäsen Jari Mönkkönen.

Mönkkönen itse työskenteli ennen vammautumistaan pelastajana ja pelastusalan esimiestehtävissä.  Hän korostaa vammaisten yksilöllisten tarpeiden huomioimista evakuointisuunnitelmissa.

–Aseellisen konfliktin mahdollisuudesta tuntuu ehkä kaukaiselta puhua. Se on kuitenkin perimmäinen syy, miksi haluan korostaa henkilökohtaisen evakuointisuunnitelman tärkeyttä vammaisille, Mönkkönen sanoo.

YK:n vammaissopimuksen mukaan esteettömyys ja turvallinen liikkuminen ovat vammaisten ihmisoikeuksia myös poikkeusoloissa.

–Pyörätuolia tai rollaattoria käyttävän vammaisen pitää pystyä käymään vessassa ja peseytymään myös väistötilassa, Mönkkönen painottaa.

Suunnitelmista on kuitenkin vielä pitkä matka käytäntöön. Ilman tukiverkkoa elävät toiminta­rajoitteiset ovat edelleenkin vaikeassa asemassa.

– Heidän on edelleen tehtävä itsensä näkyväksi ja varauduttava siihen, että poikkeusoloissa viranomaisresurssit eivät kaikkien auttamiseen välttämättä riitä.  Myös vammaisten osallistuminen evakuointiharjoituksiin olisi tärkeää. Vain harjoituksissa nähdään, miten hyvin apuvälineet kulkevat mukana ja mahtuuko sähköpyörätuoli oikeasti evakuointiajoneuvoon. Vammaiset tarvitsevat apuvälineitä, lääkitystä ja henkilökohtaista avustajaa myös poikkeusoloissa ja väistötiloissa, Mönkkönen painottaa.

 Näin evakuoidaan liikuntavammaiset hädän hetkellä

• Kysy ennen kuin autat. Kunnioita henkilön itsemääräämisoikeutta.
• Vammainen voi tarvita apua päästäkseen ylös sängystä tai tuolista, mutta voi sitten jatkaa itse. Kysy erikseen, pystyykö pelastettava esimerkiksi käyttämään käsiään.
• Evakuointituoleilla autetaan liikkumisesteisten henkilöiden siirtymistä portaita pitkin.
• Pelastajan pitää välttää kantamasta pyörätuolia yksin, jos ei ole pakko.
• Pyörätuolia käyttävää kantaessa tulee välttää painamasta hänen käsiään, jalkojaan tai rintakehäänsä. Tämä voi aiheuttaa kouristuksia tai kipua ja jopa häiritä henkilön hengittämistä.

Lähde: spek.fi 

Teksti Timo Kiiski, kuvat Adobe Stock