Haku
Ihmisen mielenterveydestä tuli Pirkko Lahdelle elämäntyö. Sosiaalisesti aktiivisella verkostoitujalla on riittävän innokas ja utelias luonne, mikä pitää hänet valistustyössä kiinni vielä eläkkeellä.
Ranskassa vastikään voimaantulleet lait ja asetukset liikuntaesteisten työllisyyden parantamiseksi saivat yllättävän sysäyksen koronakaranteenista. Tuhannet yritykset huomasivat, ettei ole mielekästä maksaa liiketilojen vuokria, jos työntekijät voivat työskennellä kodeissaan. Liikuntavammaisten järjestön mielestä etätyö ei kuitenkaan saa olla ainoa ratkaisu.
IT-lehti vierailimme uudistuneella Helsingin Olympiastadionilla arvioimassa tilojen esteettömyyttä. Mukana olivat pyörätuolirugbya maajoukkueessa pelaava Tuukka Nisso sekä ESKEn esteettömyysasiantuntija Satu Wäre-Åkerblom.
Kun liikkumisrajoitteisten nuorten lähitapaamiset piti perua koronan takia, Jenni Nissinen ja Kia Vainikainen tutustuivat toisiinsa ensin sosiaalisessa mediassa.
Suomi on toimivia rekisteröityjä yhdistyksiä noin 70 000. Monien yhdistysten jäsenten keski-ikä on kuitenkin korkea, ja uusien aktiivien löytäminen on haastavaa. Järjestötyön asiantuntija ja työnohjaaja Nina Patanen Aatto Creative -yrityksestä pohtii ongelmaa ja myös muita yhdistystoiminnan ”sudenkuoppia”.
Eurajokelainen yrittäjä Teija Varjonen, 60, siirtyy yhdellä katseensiirrolla tunnelmasta ja duunista toiseen. Hetkinen aitoa luontoelokuvaa – hontelojalkaisen varsan pikapyrähdykset tai kissakaverin perhosjahti – virkistävät, ja taas jaksaa pohtia kirjanpidon kiemuroita.
Oikeudellinen varautuminen siihen, jos ei enää itse pysty päättämään asioistaan, on suositeltavaa kaikille. Hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus ovat hyviä varautumisen keinoja, jotka jokaisen tulisi tehdä.
Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen kilpailutuksissa pitäisi vammaiset ihmiset ja heitä edustavat tahot ottaa mukaan valmisteluun. YK:n vammaissopimus edellyttää asiakasosallisuutta. Kuinka on, toteutuuko osallisuus – kuuluuko palvelujen käyttäjien ääni ja kuuluuko se ajoissa?