Keski-Suomen hyvinvointialueen vammaisneuvoston puheenjohtaja Jarkko Manninen on ollut vammaisneuvostojen rooliin hyvinvointialueilla melko tyytyväinen. Vuonna 2017 voimaan tulleen lain mukaan vammaisneuvostoilla tulee olla keskeinen rooli tasavertaisen kohtelun suunnittelussa ja seurannassa alueittain.

Kullakin kunnalla on velvollisuus perustaa oma vammaisneuvosto. Niistä valitaan edustajat hyvinvointialueiden vammaisneuvostoihin, jotka vastaavat uudistuksesta maakuntatasolla.

Lain mukaan vammaisneuvostoille tulee antaa mahdollisuus vaikuttaa hyvinvointialueiden toimintaan jo valmisteluvaiheessa. Neuvostot ottavat kantaa ja antavat lausuntoja asioihin, jotka liittyvät vammaisten henkilöiden osallisuuteen, elinympäristöön ja liikkumiseen.

Vammaisneuvostot eivät ole kuitenkaan hyvinvointialueiden virallisia vaikutustoimielimiä, sillä neuvostoilla ei ole julkista valtaa, eivätkä jäsenet ole virkavastuulla työskenteleviä aluehallintojen luottamushenkilöitä.
– Vammaisneuvosto on nimenä harhaanjohtava, Keski-Suomen hyvinvointialueen sekä myös Pihtiputaan kunnan vammaisneuvoston puheenjohtaja Jarkko Manninen, 47, huomauttaa.

– Termin alle kuuluvat paitsi tuki- ja liikuntaelinsairaudet, myös kaikki pitkäaikaissairaudet neurologisista sairauksista astmaan. Kaikki vammat kehitysvammoista amputaatioihin sekä pitkäaikais- ja perinnölliset sairaudet sokeritaudista masennukseen kuuluvat vammaisneuvoston sateenvarjon alle.

– Tällä hetkellä sekä rajapinta, että kokonaisuus ovat hieman hämäriä. Kenttä elää vielä, sillä malli on ollut toiminnassa vasta reilut puoli vuotta.

– Vammaisneuvostojen rooli tulee ilmeisesti olemaan yhteistyöfoorumina toimiminen järjestöjen, kentän ja hyvinvointialueen hallinnon välillä. Neuvostojen perimmäinen tarkoitus on siis tuoda kunnille ja hyvinvointialueille laajaa ja ajantasaista asiantuntijuutta esimerkiksi infran suunnittelua varten.

Mannisen puheenjohtajakaudella Keski-Suomen hyvinvointialueella on ehditty jo käsitellä laajasti eri asioita. Kokouksissa on käsitelty esimerkiksi henkilökohtaisten avustajien palkkausasioita, terveydenhuollon asiakasmaksuja, pelastustoimen palvelutason päätöksiä ja työllistymistä. Vammaisneuvosto on ottanut kantaa muun muassa sote-linjauksiin.

– Keski-Suomessa asiat ovat sikäli hyvin, että olemme päässeet vaikuttamaan asioihin jo valmisteluvaiheessa.

Palvelujen saatavuus yksi tärkeimmistä asioista

– Vammaisneuvoston jäsenistöllä on oltava omakohtaista asiantuntemusta vammojen tai sairauksien kautta, eikä neuvostoa saa kasata poliittisin perustein. Arvoista haluaisin nostaa esiin eettisyyden, yhdenmukaisuuden ja saavutettavuuden. Myös turvallisuus on tärkeä huomioida. Meidän tulee olla luotettavia sekä puolueettomia, ja työskentelyn on oltava sitoutunutta, asiantuntevaa ja vuorovaikutteista.

– Tässä vaiheessa, rakennettaessa hyvinvointialueen vammaisneuvoston toimintaa, tulisi olla myös “riittävän röyhkeä”. Näin kokonaisuudesta saadaan toimiva ja neuvoston toiminnasta tarpeeksi hyvätasoista.

Manninen arvioi, että kaikkien palvelujen saatavuus ja tasa-arvoisuus koko hyvinvointialueella on yksi niistä tärkeimmistä ja suurimmista asioista, joihin vammaisneuvosto pyrkii vaikuttamaan lähitulevaisuudessa.

Vaikutusmahdollisuuksia on

– Henkilökohtaisesti koen, että neuvostoa on kuunneltu hyvinkin paljon, ja olemme saaneet olla monenlaisissa työryhmissä mukana.

– Keski-Suomessa päästiin nopeasti hyvään alkuun, mutta tilanne vaihteli vielä jokin aika sitten hyvinvointialueittain hyvinkin paljon. Siinä, missä Keski-Suomen hyvinvointialueen vammaisneuvosto oli aktiivisesti mukana jo alueen infrastruktuurin suunnitteluvaiheessa, monilla muilla alueilla ei ollut päästy vielä edes järjestäytymiseen saakka.

– Järjestelmä on todella byrokraattinen, ja iso pyörä pyörähtää aina hitaasti – mikä on turhauttavaa.

Tuttu mies kylillä

Jarkko Manninen on toiminut yrittäjänä pienestä saakka. Tilanne kuitenkin muuttui heinäkuussa 2011, kun Mannisen selästään murtui työtapaturmassa kolme nikamaa, mistä seurasi paraplegia eli alaraajahalvaus.
– Onnettomuuden jälkeen vaikeinta oli tottua siihen, että kaikkeen ei voi lähteä mukaan, Manninen kertoo. Vammautuminen ei ole lopulta kuitenkaan hidastanut miestä, päinvastoin.

Manninen päätyi kuntapolitiikan kautta mukaan Pihtiputaan vammaisneuvostoon ja myös Keski-Suomen hyvinvointialueen vammaisneuvostoon, jossa hänet valittiin puheenjohtajaksi neljän vuoden toimikaudeksi.
– Lisäksi olen Viitaseudun Invalidien varapuheenjohtaja sekä mukana poliisin neuvottelukunnassa, Manninen kertoo.

Teksti ja kuva Heidi Merima