Liikuntavammaisen ei tarvitse olla huolissaan, pääseekö väestönsuojaan tarvittaessa. Erityistarpeisiin ehditään reagoida ja valmistella pääsy ja siirtyminen sinne.

– Väestönsuojan käyttöönottoon on pelastuslain mukaan aikaa maksimissaan 72 tuntia. Siinä ajassa saadaan tietoa kotihoidon asiakkaista tai muista erityisryhmiin kuuluvista henkilöistä, jotka tarvitsevat apua siirryttäessä väestönsuojiin. En olisi huolissani siitä, pääsenkö liikuntavammaisena tarvittaessa väestönsuojaan, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK:n asiantuntija- ja kehittämispalveluiden johtaja Mika Gröndahl rauhoittelee.

Liikuntavammaisen avustamisessa pelastuslaitoksen henkilökunnalta tarvitaan osaamista. SPEK on laatinut sitä varten evakuointioppaan. Oppaassa kuvataan toimenpiteitä, jotka tulisi ottaa huomioon suunniteltaessa julkisia rakennuksia poistumisturvallisuuden parantamiseksi.

Taloyhtiöissä kiinnostus väestö- ja talosuojien hoitamiseen ja tarvittavien vastuuhenkilöiden nimeämiseen on noussut. Muun muassa SPEK:n jäsenjärjestöjen järjestämiin väestönsuojan hoitajan koulutuksiin ja asuinkiinteistön turvallisuushenkilöstön koulutuksiin on suoranainen ryntäys.

Mika Gröndahl muistuttaa taloyhtiöiden hallituksia siitä, että nyt on hyvä tarkistaa pelastussuunnitelmat ajan tasalle, nimetä suojalle vastaava tai vastaavat hoitajat ja tiedottaa asukkaille, missä talosuojat ja yleiset väestönsuojat sijaitsevat.

Suojaudutaan omaan kotiin?

Riippuu uhasta evakuoidaanko väki pois joltakin alueelta vai suojaudutaanko lähtökohtaisesti omaan kotiin.
– Väestön evakuoiminen joltakin alueelta olisi äärimmäinen toimi, jossa viranomaisilla olisi velvollisuus tarjota ihmisille apua, kuljetuksia ja majoittaakin johonkin muualle, Gröndahl sanoo.

Tilapäisten uusien väestönsuojien rakentaminen ei olisi ensimmäinen asia, mihin ryhtyä.
– Todennäköisempää ja viranomaisten tarkoituskin on, että osa väestöstä suojautuu joka tapauksessa koteihinsa, hän jatkaa.
– Suojauduttaessa pitäisi sulkea esimerkiksi ilmastointijärjestelmä ja tukkia ilmanvaihtokanavat ja -venttiilit. Kaikki tämä riippuu tietysti uhan laadusta. Pystyykö liikuntavammainen ihminen itse toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet? Gröndahl jatkaa.

Unohtaa ei sovi kolmen päivän kotivaraakaan:
– Jos on varautunut yhden kriisin varalta, on varautunut jollain tavalla kaikkiin mahdollisiin kriiseihin.

Esteettömyys tukee paloturvallisuutta

Väestönsuojia ei ole tarkoitettu esteettömiksi, jos asiaa tarkastelee esimerkiksi väestönsuojan rakenteiden kannalta.
– Ydinonnettomuudessa väestönsuoja pitäisi sulkea tiiviillä, suurikokoisilla panssari- tai metalliovilla. Niitä ei kyettäisi sulkemaan, ellei esimerkiksi normaalioloissa käytettäviä lattiarakenteita purettaisi. Normaalioloissa pysäköintihalleina toimivat väestönsuojat ovat useimmiten esteettömiä, joihin päästään hisseillä ja lattiapinnat ovat tasaisia, Gröndahl mainitsee.

– Jos tiloja käytetään normaalioloissa asuinrakennuksen käyttöä palvelevina tiloina, kuten irtaimistovarastoina, sovelletaan esteettömyysasetusta, yliarkkitehti Niina Kilpelä ympäristöministeriön Rakennetun ympäristön osastolta toteaa.

Vanhoissa asuinrakennuksissa kulkureitit eivät aina ole esteettömiä. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myöntää avustusta sellaisen liikkumisesteen poistamiseen, millä tehdään mahdolliseksi liikuntarajoitteisen pääsy asuinrakennukseen, siinä oleviin asuntoihin tai muihin yhteisiin tiloihin.

Oppaasta saa neuvot

Ympäristöministeriö on julkaissut ”Esteetön rakennus ja ympäristö” -oppaan, joka on tarkoitettu esteettömän liikkumis- ja toimimisympäristön suunnittelun tueksi. Oppaassa korostetaan, että kaikkien sisäänkäyntien tulee olla esteettömiä ja rakennuksessa tulee olla esteettömiä kulkureittejä. Turvallisuuteen liittyy esteettömän sisäänpääsyn lisäksi turvallinen ulospääsy vaaratilanteessa.

Oppaassa tuodaan esiin myös turvallisten odotustilojen rakentaminen, evakuointihissit ja -tuolit.
Paloturvallisuusasetuksen vaatimukset tukevat hyvin esteettömyyttä.

Teksti ja kuva Riina Takala