Sairastaminen vie monet ulosottoon
Sairastaminen vie monet ulosottoon

Sairastaminen vie monet ulosottoon

Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut sekä lääkkeiden ja terveydenhuollon matkojen omavastuuosuudet aiheuttavat taloudellista ahdinkoa monille ihmisille. Pahimmillaan lääkärissä käymisestä tai lääkkeiden syömisestä joudutaan tinkimään.

”Pitkäaikaissairaan on raskasta elää köyhyydessä ja odottaa maksukattojen täyttymistä, toiveena helpompi loppuvuosi. On kohtuutonta ottaa opintolainaa sairaalamaksuihin ja lääkkeisiin.”

Lainaus on poimittu Suomen köyhyyden vastaisen verkoston EAPN Finin julkaisemasta Asiakasmaksut aiheuttavat ahdinkoa -raportista. Raportti on koostettu kyselytutkimuksen pohjalta, jolla selvitettiin sairastamisen kulujen aiheuttamaa ahdinkoa runsaasti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käyttävien arjessa.

Verkkokyselyyn vastasi 949 sairastamisen ja sairastamisen kulujen kanssa vaikeassa tilanteessa olevaa ihmistä.

Oikeus hoitoon ja toimeentuloon

”Ihmiset eivät sairastele huvikseen, terveydenhoitoon pitäisi olla kaikilla mahdollisuus, eikä kenenkään pidä joutua miettimään ettei voi mennä lääkäriin kun ei ole rahaa, ja jättää näin itsensä hoitamatta, mikä johtaa liitännäissairauksiin ja tulee loppujen lopuksi paljon kalliimmaksi yhteiskunnallekin.”

Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä turvattava jokaisen oikeus perustoimeentuloon työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.

Perusturvassa on kuitenkin aukkoja, joihin sairastuneet ja paljon sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita saattavat tippua.

Usein ongelmia aiheuttaa järjestelmän monimutkainen rakenne, jossa on useita tahoja mukana, mutta kenelläkään ei ole kokonaisvastuuta yksittäisen ihmisen asioista.

Erilliset maksukatot

”En pysty ostamaan niin paljon lääkkeitä, että katto täyttyisi. Pitäisi olla syömättä pari kuukautta, että rahat riittäisivät. Pitää karsia lääkkeistä.”

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuilla ja omavastuuosuuksilla on kolme vuosittaista maksukattoa: julkisen terveydenhuollon asiakasmaksukatto, Kelan lääkekatto sekä Kelan korvaamien terveydenhuollon matkojen omavastuiden katto. Kun ne täyttyvät, asiakkaalta ei pääsääntöisesti enää peritä maksuja tuon vuoden aikana.

Maksukattojen toimivuudessa ilmenee kuitenkin käytännön tasolla ongelmia, etenkin kaikkein heikoimmassa olevilla. Heillä esimerkiksi lääkekatto ei täyty, kun ei ole varaa ostaa lääkkeitä, tai ei ole varaa mennä lääkäriin asiakasmaksujen takia. Kyselyssä maksukattojen kerrottiin olevan pienituloiselle liian korkeita, jolloin ne eivät ehdi täyttyä lainkaan tai ne täyttyvät vasta loppuvuodesta.

Lääkkeitä, jotka ovat välttämättömiä sairauden hoitoon, mutta jotka eivät ole Kela-korvattavia, käytti yli puolet vastaajista.

Yksi ryhmä, joka nousi vastauksista esille, ovat perheet, joissa moni sairastaa. Terveydenhuoltomenot ovat suuret, mutta maksukatot eivät täyty.

Matkojen omavastuuosuuksien kohdalla yleisimmäksi ongelmaksi muodostui viive tiedonkulussa matkakaton täyttymisen jälkeen, jolloin asiakas joutuu maksamaan omavastuumaksun vaikka 300 euron katto on jo täyttynyt.

Ei alennuksia

”Minulla ainakin on aina rahat loppu ennen kuukauden loppua ja monta kertaa ei ole rahaa ruokaan tai lääkkeisiin. Kerran olen joutunut ottamaan pankkilainan, että sain sairaalalaskun maksettua niin, että se ei mennyt perintään.”

Asiakasmaksulain mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusta perittävä maksu saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen. Lain pykälä 11 antaa myös mahdollisuuden maksujen alentamiseen tai kokonaan perimättä jättämiseen, jos ne uhkaavat asiakkaan perustoimeentuloa. Ensisijaisesti pykälässä tarkoitetaan tulosidonnaisia maksuja, kuten kotihoito- tai lapsen päivähoitomaksuja, mutta pykälän toinen momentti sallii myös tasamaksujen, kuten terveyskeskus- ja sairaalahoitomaksujen huojentamisen.

Pykälää ei kuitenkaan tunneta yleisesti, eikä sitä sovelleta laajasti.

Raportin koostaneessa työryhmässä oli mukana Invalidiliiton sosiaali- ja terveyspoliittisen asiantuntijan Ylva Krokfors. Hänestä on huolestuttavaa myös se, etteivät erilaiset maksukatot ja käytännöt, joilla asiakasmaksuihin voidaan hakea lievennystä tai kokonaan niiden poistoa, ole selviä kaikille sosiaaliohjaajille tai sosiaalityöntekijöillekään.
– Esimerkiksi vammaispalvelujen sosiaalityössä pitää hallita noin 40 eri päätöksen teko, jotka perustuvat vähintään viiteen eri lakiin, ja näiden lisäksi vielä asiakasmaksuihin liittyvät asiat, Krokfors selventää.
Viranomaisella on velvollisuus informoida asiakasta myös asiakasmaksujen lievennyksistä. Valitettavasti käytäntö ei ole tuttu asiakkaille, eikä se aina toteudu viranomaisenkaan taholta.
– Esiin on tullut myös tapauksia, jossa esimies on ohjeistanut, ettei asiasta tarvitse kertoa, jos asiakas ei siitä erikseen kysy, Krokfors kertoo.

Toimeentulotuen varassa

”Toimeentulotuen saaminen laskuihin on hankalaa – ensin täytyy itse maksaa ja hakea takautuvasti, ja silloinkaan tuen saaminen ei ollut varmaa.”

Yleisesti ajatellaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon maksuihin saa apua toimeentulotukena, jos ei pysty vähävaraisuuden vuoksi maksuistaan selviytymään. Kyselyyn vastanneista 250 henkilöä ilmoitti saaneensa toimeentulotukea lakisääteisten asiakasmaksujen maksamiseen ja 297 kertoi saaneensa kielteisen päätöksen.

Toimeentulotukea ei oltu saatu esimerkiksi omien tai puolison tulojen tai omaisuuden ylittäessä toimeentulotukinormin tai tilanteessa, jossa asiakkaalle jää laskennallisesti ylijäämää, vaikkei se riittäisikään asiakasmaksun tai lääkkeen maksamiseen. Toimeentulotukea ei myönnetty myöskään silloin, kun kyseisiä lääkkeitä tai hoitoja ei pidetty Kelan perustoimeentulotuen piiriin kuuluvana. Moni vastaaja myös näki, että toimeentulotuen esteenä olivat byrokratian ongelmat ja eri tukien tai virastojen loukkuun jääminen.

Velkaa ja maksuhäiriömerkintöjä

”Olen jättänyt lääkkeeni ostamatta ja lääkärikäyntejä käymättä, koska olen pelännyt luottotietojen menevän niistä seuraavien laskujen takia.”

Monet vastaajista olivat joutuneet ottamaan velkaa sairastamisesta aiheutuvien laskujen maksamiseen, ja usealla laskut olivat johtaneet perintätoimien lisäksi myös ulosottoon sekä maksuhäiriömerkintöihin. Ongelma on yleinen – vuonna 2019 sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksuista tuli vireille yli 450 000 ulosottoasiaa. Määrä on lähes tuplaantunut kymmenen vuoden aikana.

Järjestelmä toimivammaksi

”Köyhä ei jaksa!!!!!!! Näistä vääntäminen sairaana on kaikista helevetillisin homma mitä maan päällä voi ikinä kukaan keksiä. Laittomaks kaikki laskut, tai niitten periminen voimatoimin. Ja apua, neuvontaa – sosiaaliasiamiehiä tms niin paljo että jokainen joka tarvii apua, sitä saa!”
– Ongelman ratkaiseminen vaatisi tutkijoiden, asiakkaiden ja heitä edustavien järjestöjen edustajia sekä taloustieteilijöitä saman pöydän ääreen miettimään, mikä on järkevää, Ylva Krokfors toteaa.
– Järjestöissä on vahvasti nähty, että sosiaali- ja terveyspalvelut sekä perusapuvälinepalvelut tulisi olla saman katon alla. Palvelutarpeen arviointi ja palvelusuunnitelman teko ovat erittäin keskeisessä asemassa. Järjestöissä ja tutkijoiden keskuudessa ollaan samaa mieltä siitä, että ensikäynti on ratkaiseva. Silloin tulisi selvittää kattavasti asiakkaan tilanne ja luoda jatkuvasti päivitettävä palvelusuunnitelma, Krokfors jatkaa.

Lausuntokierroksella olevan uuden asiakasmaksulain valmistelussa on myös kuultu järjestöjen edustajia. Lain uudistuksessa pyritään selkeyttämään asiakasmaksujen huojennusten ja poistojen käyttöä.

Invalidiliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Ylva Krokfors harmittelee, ettei maksukattoja ja käytäntöjä, joilla asiakasmaksuihin voidaan hakea lievennystä tai kokonaan niiden poistoa, tunneta kunnolla.

Teksti ja kuva Eemeli Sarka
Piirros Joonas Kavasto

Lue lisää aihepiiristä

Jaa uutinen

Kommentoi