Etusivulle
kuvituskuva
kuvituskuva

Hoitotahto pahan päivän varalle

Oikeudellinen varautuminen siihen, jos ei enää itse pysty päättämään asioistaan, on suositeltavaa kaikille. Hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus ovat hyviä varautumisen keinoja, jotka jokaisen tulisi tehdä.

Oikeudellisen ennakoinnin avulla on mahdollista päättää etukäteen, miten itseä ja omia asioita hoidetaan, jos tulee myöhemmin toimintakyvyttömäksi sairauden, tapaturman tai muun vastaavan syyn vuoksi. Hoitotahdolla voi kertoa omaa hoitoa ja hoivaa koskevan tahtonsa, ja edunvalvontavaltuutus varmistaa, että raha-asioistasi päättää luottamasi henkilö.
– Jokaisen täysikäisen tulisi tehdä hoitotahto mahdollisimman pian. Ei kannata odottaa huomista, sairastumista tai ikääntymistä. Onnettomuus moottoritiellä saattaa tapahtua kenelle vain, koska vain. Oman kokemukseni mukaan hoitotahdon tekemiseen herätään liian myöhään, se on tehtävä riittävän oikeustoimikelpoisena, vanhuusoikeuden tutkija ja opettaja Henna Nikumaa Itä-Suomen yliopistosta sanoo.

Hän vertaa hoitotahtoa vakuutukseen, joka otetaan pahan päivän varalle, ja toivotaan, ettei sitä joutuisi koskaan käyttämään. Siinä voi ottaa kantaa esimerkiksi elvyttämiseen tai tehohoitoon, jos se johtaisi vain kärsimysten pitkittämiseen. Nämä toiveet ovat juridisesti sitovia ja hoitohenkilökunnan on noudatettava niitä.

Vapaamuotoinen hoitotahto

Potilaslaissa ei ole annettu muotovaatimuksia hoitotahdon ilmaisemiselle. Sen voi tehdä myös suullisesti, josta hoitohenkilöstön tulee tehdä potilaan itsensä varmentama merkintä potilasasiakirjoihin.
– Hoitotahto kannattaa kuitenkin tehdä kirjallisesti. Jos on oletettavaa, että joku kiistäisi tekijän oikeustoimikelpoisuuden, kannattaa hoitotahtoon pyytää kahden todistajan allekirjoitus, Invalidiliiton lakimies Elina Nieminen huomauttaa.

Useista järjestöistä on helposti saatavilla erilaisia lomakepohjia, jotka helpottavat hoitotahdon tekemistä.
– Vaikeavammaisten ihmisten kannattaa tuoda esille myös erityisiä tarpeita esimerkiksi säännönmukaisista kuntoutus- tai hoitotoimenpiteistä, oikeasta istuma- ja makuuasennosta, jos ne poikkeavat vamman tai sairauden takia tavanomaisesta asennosta sekä huomiot apuvälineiden yksilölliseen käyttöön liittyvistä asioista, hän kertoo.

Hoitotahdosta kannattaa keskustella läheisten kanssa, jotta tehty hoitotahto olisi heidän tiedossaan. Se on hyvä ottaa puheeksi myös hoitavan lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattilaisen kanssa. Hoitotahdon kirjaaminen Omakantaan sekä siitä kertominen edistävät hoitotahdon toteuttamista osana hoitoa.

Myös hoivatoiveita kannattaa kirjata

Omaa hoitoa koskevien toiveiden lisäksi hoitotahto voi sisältää paljon muita, jopa merkityksellisempiä asioita. Siinä voi esimerkiksi valtuuttaa toisen ihmisen tekemään päätöksiä omasta hoidostaan ja hoivastaan, jos itse ei enää pysty päätöksiin. Monelle on tärkeää, että silloin asioista päättää itselle rakas ja luotettu henkilö.

Monissa hoitotahtolomakkeissa on nykyään myös kohta niin sanotuille hoivatoiveille. Hoivatoiveita hoitohenkilökunta on velvollinen noudattamaan siinä määrin kuin on mahdollista.
– Tiedot auttavat hoitohenkilökuntaa rakentamaan hyvää hoivaa ja oman näköistä arkea asiakkaille ja potilaille, Henna Nikumaa kertoo.
Yleisin syy hoitotahdon tekemättä jättämiseen on epätietoisuus hoitotahdosta. Sen lisäksi saatetaan ajatella, ettei hoitotahto ole omalla kohdallaan vielä ajankohtainen, kun on vielä nuori ja hyvässä kunnossa.

Tehty hoitotahto ei kuitenkaan ole lopullinen, vaan sitä voi päivittää niin usein kuin tahtoo.
– On täysin luonnollista, että mielipide muuttuu hoito- ja hoivatoiveiden suhteen. Maailmaa katsoo aika eri tavalla kaksikymppisenä kuin kasikymppisenä.

Edunvalvontavaltuutus talouden turvana

Oman hoidon lisäksi tulevaisuuteen kannattaa varautua myös talouden osalta. Esimerkiksi pankkiasioita ei puoliso tai muut omaiset voi hoitaa ilman valtuutusta.

Edunvalvontavaltuutus on asiakirja, jolla määritetään, kuka henkilön talousasioita hoitaa, jos henkilö ei siihen itse enää kykene. Raha-asioiden lisäksi sen voi määritellä kattamaan myös henkilöä koskevia asioita, kuten passin hakemista tai nimen vaihtamista ja myös hoidon ja hoivan asioita.

Edunvalvontavaltuutus vahvistetaan erikseen käyttöön Digi- ja väestövirastossa, jos henkilö tulee pääasiallisesti kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. Tähän on oma lääkärinlausuntopohja, joka löytyy lääkärin käsikirjasta.
– Edunvalvontavaltuutuksien tekemisen määräkin on jonkin verran lisääntynyt, mutta ongelmana on, ettei siitä tiedetä riittävän laajasti. Se saatetaan myös sekoittaa edunvalvontaan, jolla valitettavasti on jokseenkin huono maine Suomessa, Henna Nikumaa sanoo.
– Erityisesti joidenkin ikääntyneiden ja pitkäaikaisesti vammautuneiden kohdalla ongelmana on myös se, ettei heillä ole ketään luottohenkilöä, kenet he voisivat nimetä.

It Info

Ohjeita hoitotahdon tekemiseen

  • Tutustu erilaisiin hoitotahtolomakkeisiin ja mieti mikä niistä sopii itsellesi parhaiten. Voit myös tehdä vapaamuotoisen hoitotahdon. Tärkeintä on, että hoitotahto on selkeä ja yksiselitteinen. Erilaisia lomakkeita ovat tehneet muun muassa THL, Exitus ry. sekä Muistiliitto.

  • Kirjaa hoitotahto Omakanta-palveluun. Palvelussa voit myös päivittää hoitotahtoasi niin usein kuin haluat.

  • Kerro hoitotahdosta läheisillesi sekä myös hoitajalle tai lääkärille, jolloin se kirjataan potilastietojärjestelmään.

Lisää tietoa hoitotahdosta ja edunvalvontavaltuutuksesta saat Suomen muistiasiantuntijat ry:n tekemästä oikeudellisen ennakoinnin oppaasta.
Opas löytyy luettavaksi osoitteesta www.vanheneminen.fi/oikeudellinen-ennakointi

Teksti Eemeli Sarka

Kommentoi

Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).