Väestörekisterikeskuksen hallinnoima Suomi.fi on digitaalinen palvelukokonaisuus, jonne on tarkoitus ohjata ennen pitkää valtaosa eri osoitteissa olevista viranomaisasioinnista. Yksi osoite helpottaa muun muassa tunnistautumista, kun kansalaisen ei tarvitse kirjautua erikseen hoitamaan esimerkiksi veroasioitaan ja sen jälkeen Kela-asioitaan.

Myös toisen henkilön valtuuttaminen hoitamaan omia asioitaan onnistuu Suomi.fissä.

Suomi.fi on samalla myös viestintäkanava, jonka kautta julkishallinnon toimijat voivat olla yhteydessä kansalaisiin ja päinvastoin. Toistaiseksi Suomi.fi -viestien käyttäjiin kuuluu kuntia ja kaupunkeja, terveydenhuollon kuntayhtymiä, ministeriöitä, tuomioistuimia ja seurakuntia. Lista ei missään mielessä ole kattava, ja monet suurimmista kaupungeista puuttuvat vielä tai tarjoavat vain rajallisia palveluja.

Viestinnän siirtämisellä sähköiselle alustalle on taloudellista, sillä kirjepostin lähettäminen miljoonille kansalaisille on erittäin kallista. Viestit ja asiakirjat ovat saatavilla heti, kun viranomainen on ne lähettänyt. Vastaavasti myös asiakas voi toimittaa tarvittavat liitteet viranomaisille sähköisinä, mikä nopeuttaa asian käsittelyä.

Suomi.fi toimii samalla viestiarkistona, jossa pääsee tutkimaan aiempaa kirjeenvaihtoa viranomaisten kanssa.

Väestörekisterikeskuksen hankesuunnittelija Jani Ruuskanen kertoo, että Suomi.fi periytyy jo takavuosina käytössä olleesta asiointitilistä, jossa viestejä ja niiden liitetiedostoja säilytettiin kahden vuoden ajan.

– Viestejä voitaisiin periaatteessa säilyttää vaikka ikuisesti, mutta pdf-muodossa olevat liitteet ovat joskus hyvinkin suuria. Toisaalta levytila ei nykyään ole erityisen kallista, joten säilytysaikaa voisi periaatteessa pidentääkin.

Kolmas keskeinen piirre Suomi.fi-verkkopalvelussa on mahdollisuus omien tietojen tarkistaminen eri rekistereissä. Terveystietoja kokoava kanta.fi-rekisteri on kuitenkin erillään Suomi.fistä.

Suomi.fi on sekä eri selaimissa toimiva verkkopalvelu että viranomaisviestinnän osalta myös puhelinsovellus. Verkkopalvelua kehitetään ja täydennetään aktiivisesti yhdessä käyttäjien kanssa.

Valta-osa aineistosta on tarjolla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi ja tiettyjä opastavia artikkeleita on myös videoitu viittomakielisiksi esityksiksi.

Palvelu on käytettävissä myös erilaisten apuvälineiden, kuten ruudunlukuohjelman avulla.

– Suomi.fi-verkkopalvelulla on oma verkkotoimitus, joka tuottaa opastavia tietosisältöjä kansalaisten ja yrityksen erilaisiin tilanteisiin. Valtion virastot, kunnat ja muut organisaatiot tuottavat itse tarjoamiensa palvelujen tiedot, jotka löytyvät Suomi.fi-verkkopalvelussa. Palvelutietoja on niin valtavasti, ettemme millään pysty valvomaan kaiken tietosisällön laatua, Väestörekisterikeskuksen erityisasiantuntija Mari Kervinen kertoo.

Tietovuodot ovat herättäneet huolta asiakastietojen säilytyksen turvallisuudesta. Suomi.fi:ssä tietoturva on ratkaistu sillä, että tietoja ei säilytetä palvelussa, vaan ne noudetaan eri rekistereistä vain silloin, kun asiakas on kirjautuneena palveluun. Kirjautuminen edellyttää vahvaa tunnistautumista eli verkkopankkitunnuksia, mobiilivarmennetta tai tai varmennekorttia.

Suomi.fi-mobiilisovelluksen ajatuksena on, että asiakkaan ei tarvitse tehdä vahvaa tunnistautumista kuin kerran. Sen jälkeen sovellukseen kirjaudutaan itse luodulla pin-koodilla.

Kaikkia kansalaisia ei kuitenkaan olla pakottamassa nettiasiointiin, vaan mahdollisuus henkilökohtaisiin tapaamisiin säilyy. Jokaisella viranomaisella ei tulevaisuudessa ole omaa palvelupistettä tai toimistoa, vaan toimijoita kootaan saman katon alle niin sanottuihin asiointipisteisiin. Tyypillisiä toimijoita ovat kunnat, Kela, poliisilaitokset, maistraatit sekä työ- ja elinkeinohallinto sekä verohallinto, mutta suositus on, että yhteistyötä tehdään myös muiden paikallisten toimijoiden, kuten järjestöjen, yritysten ja muiden yksityisten yhteisöjen kanssa.

Vaikka moni asiointipiste on kunnanviraston tiloissa, on ajatuksena se, että palvelut viedään sinne missä ihmiset liikkuvat. Mahdollisia palvelupisteitä voivat olla vaikkapa kirjastot, kauppakeskukset tai palvelu voidaan viedä kotihoidon yhteydessä myös asiakkaan kotiin.

Asiointipisteissä annetaan opastusta ja koulutusta digitaalisten palvelujen käyttöön.

Suomi.fi:n taustalla on valtava tietokanta, palvelutietovaranto, johon julkishallinnon eri toimijat kuvaavat palvelunsa. Palvelutietovarantoa täydennetään jatkuvasti. Jani Ruuskasen haaveena on, että palvelutietovarannosta löytyisivät muun muassa kaikkien yhteispalvelupisteiden esteettömyystiedot. Näin asiakkaat voisivat vertailla vaikkapa sote-palveluiden saavutettavuutta.

Invalidiliitto pitää tärkeänä, että esteettömyystiedot olisivat kootusti yhdessä paikassa, helposti saatavilla. Järjestöjohtaja Terhi Jussila kuuluu yhteispalvelun neuvottelukuntaan, jonka työn yhteydessä on käynyt ilmi, etteivät kunnat ole vielä ottaneet asiaa riittävän vakavasti.

– Siinä olisi Invalidiliiton jäsenyhdistyksille erinomainen vaikuttamisen paikka: patistaa kotikuntiaan hoitamaan asiointipisteiden esteettömyystiedot kuntoon. Kyseessä on yhdenvertaisuusasia – tieto palvelun esteettömyydestä ja saavutettavuudesta hyödyttää monenlaisia kuntalaisia. Julkishallinto on velvoitettu käyttämään palvelutietovarantoa, mutta se on avoinna muillekin käyttäjille kuten kolmannelle sektorille sekä yrityksille.

Esteettömyystietojen syöttämisessä käytetään Helsingin kaupungin kehittämää palvelua, josta tiedot tallennetaan palvelutietovarantoon.
Palvelutietovarantoon tallennetut palvelupaikkojen tiedot näkyvät osana Suomi.fi-verkkopalvelua. Tämän vuoden aikana Suomi.fi:ssä julkaistaan täysin uudistettu karttakäyttöliittymä, jossa palvelupaikkojen tietoja voi etsiä kartalla ja palvelupaikkojen yhteydestä löytää myös niiden esteettömyystiedot.

Digituki opastaa

Digitalisaatio on iso hanke, joka vaikuttaa laajasti koko yhteiskuntaan ja kansalaisiin, ja siihen liittyy riski, että osa putoaa kyydistä. Digisyrjäytymistä voidaan kuitenkin estää digituella, jota tarjoavat muun muassa viranomaiset, asiointipisteet, kirjastot, järjestöt, yhteisöt, kunnat ja yritykset.

Digitukea tarjotaan asiakkaille silloin, kun henkilöt eivät pysty tai osaa itse käyttää palvelua tai laitetta tai eivät omista laitteita. Tukeen kuuluu myös ohjaaminen sähköiseen palveluun ja asiointiin. Opastusta annetaan sekä itse laitteiden käytössä että niiden avulla saavutettavien palveluiden ja viranomaisasionnin kanssa.

Väestörekisterikeskuksen projektipäällikkö Tuija Leivo-Rintakorpi on ollut alusta lähtien mukana digitukihankkeessa Keski-Pohjanmaalla. Hänen mukaansa vertaistuki on keskeisiä keinoja digitaitojen opettamisessa kansalaisille.

– Sekä eläkeläisillä että koululaisilla voisi hyvinkin olla taitoja ja osaamista, jota voisi jakaa muille. Varsinkin eläkeläisille se voisi olla yksi keino pysyä aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä.

Invalidiliitto on kouluttanut jo 50 yhdistyksissä toimivaa vapaaehtoista digineuvojaa opastamaan digitaalisten palveluiden ja laitteiden käytössä.

Teksti Jari F. Lampén
Kuvitus Malin Rosenqvist / Lehtikuva

Suomi.fi-verkkopalvelu

• Tarjoaa tietoa ja palveluita eri elämäntilanteisiin niin kansalaisille kuin yrityksillekin.
• Verkkopalveluun on koottu muun muassa viranomaisten ja kuntien palvelut, asiointikanavat, palvelupaikat ja lomakkeet.
• Tilaamalla Suomi.fi-viestit, voit saada viranomaisten viestit paperipostin sijaan tietoturvallisesti sähköiseen postilaatikkoon Suomi.fi-verkkopalvelussa.
• Voit myös ladata Suomi.fi-sovelluksen.
• Palvelussa voit myös valtuuttaa haluamasi henkilön asioimaan puolestasi tai pyytää valtuutusta asioida toisen puolesta.
• Voit kirjautua palveluun tarkastelemaan omia rekisteritietojasi.