Pyörätuolitanssi kiinnostaa tanssilavoilla
Pyörätuolitanssi kiinnostaa tanssilavoilla

Pyörätuolitanssi kiinnostaa tanssilavoilla

Lavatanssit ovat osa Suomen kesää, ja niitä järjestetään kautta maan. Tansseihin voi osallistua myös pyörätuolilla.

Pyörätuolitanssia voi tanssia yksin, ryhmässä tai parina. Pari voi muodostua kahdesta pyörätuolin käyttäjästä tai pyörätuolinkäyttäjästä ja seisaaltaan tanssivasta pystytanssijasta.

Helsinkiläinen Minna Jussila on ahkera lavatansseissa kävijä. Hän käyttää tanssiessaan pyörätuolia, vaikka pystyykin kävelemään lyhyitä matkoja. Nykyään tanssiinlähtijöitä ja hakijoita riittää, vaikka suurimmalla osalla miehistä ei ole minkäänlaista kokemusta pyörätuolitanssista.

– Ei se ole niin vaikeaa kuin saattaisi kuvitella. Tanssi on yhteistyötä, Jussila sanoo.

Jussila kokeili pyörätuolitanssia ensimmäisen kerran 1990-luvun jälkipuoliskolla ja kävi silloin tällöin tanssikursseilla ympäri Suomea.

Aktiivisen tanssiharrastuksen Jussila aloitti 2000-luvun alussa. Suurille tanssilavoille hän uskaltautui ensimmäisen kerran vuonna 2005. Silloin vain yksi mies haki Jussilaa tanssimaan.

– Siinä piti sitten rohkaistua, ja hakea itse naistenhaun aikana.

Tanssietikettiin kuuluu, että tanssista ei saisi kieltäytyä ilman pätevää syytä. Aluksi jotkut Jussilan hakemista miehistä kuitenkin kieltäytyivät. Joskus tuli jopa kolmet rukkaset peräkkäin. Jussila päätti kuitenkin jatkaa lavoilla käymistä, koska tansseissa hän sai purkaa paineita ja latautua täyteen uutta energiaa.

Nykyään myös täysin vieraat miehet uskaltautuvat hakemaan Jussilaa, kun ovat ensin nähneet jonkun muun tanssittavan häntä.

– Täytyy sanoa, että miehet ovat rohkeita ottamaan haasteita vastaan, Jussila sanoo.

Jussilan kokemuksen mukaan moni mies on kiinnostunut pyörätuolitanssin erilaisista mahdollisuuksista liikkeeseen. Jussilalle itselleen tanssissa innostavinta on sen monipuolisuus. Liikunnan ja musiikin lisäksi siinä yhdistyvät luovuus, tunteet ja ihmisten välinen sanaton viestintä. Kaikki tanssivat erilaisella tyylillä, eikä koskaan tiedä, mitä illan aikana tapahtuu.

Kuten kehen tahansa ihmiseen

Sinikka Myllyoja on kokenut muiden tanssijoiden suhtautuvan pääasiassa myönteisesti pyörätuolitanssijoihin lavatansseissa, mutta joukkoon mahtuu myös niitä, joiden mielestä on pyörätuolitanssijoiden velvollisuus pysyä poissa muiden tieltä. Joskus joku kanssatanssija on jopa valittanut lavan henkilökunnalle.

– Hänelle oli sanottu, että jos joku lähtee, niin kyseinen valittaja itse. Pyörätuolitanssijat jäävät, Myllyoja sanoo.

Myllyojan kokemusten mukaan ihmiset katsovat pyörätuolitanssia usein kiinnostuneena ja ihmeissään. Rohkeimmat innostuvat myös kokeilemaan.

– Monet eivät ole tienneet, että pyörätuolillakin voi tanssia.

Pyörätuolin käyttäjän sairaus tai vamma vaikuttaa siihen, millaisella otteella ja miten hänen kanssaan voi tanssia. Parin täytyy löytää keskinäinen yhteys, jotta tanssi onnistuu. Tarvittaessa tanssija osaa itse opastaa pariaan oikeaan otteeseen.

Myllyojan mielestä tärkeintä on suhtautua pyörätuolitanssijoihin kuten kehen tahansa muuhunkin tanssijaan. Myös Jussila haluaa rohkaista muita tanssijoita hakemaan pyörätuolia käyttäviä henkilöitä.

– Tärkeintä on halu jakaa tanssin ilo kyseisen henkilön kanssa. Pyörätuoli on kuin tanssikengät. Se on sivuosassa yhteisessä tanssissa, Jussila sanoo.

Jussilan mukaan pyörätuolitanssi ei vaadi sen ihmeellisempää taitoa kuin tavallinen tanssikaan. Kun Jussila on nähnyt, miten erilaisia tanssijoita lavoilla käy, hän on myös itse rohkaistunut. Kaikki tanssivat omalla tyylillään, eikä hän siten koe itseään poikkeavaksi.

– Pitää vain kokeilla, miten pyörätuoli liikkuu, ja antaa musiikin viedä, Jussila sanoo.

– Lavatansseissa henkilökunta on aina ottanut hyvin huomioon ja auttanut tarvittaessa sisäänkäynnillä, Myllyoja sanoo.

Tansseja järjestäville paikoille tehdyssä verkkokyselyssä lähes 60 prosenttia vastanneista ilmoitti, että tanssipaikalla käy pyörätuolitanssijoita. Kyselyyn vastasi 64 tanssipaikkaa ympäri Suomen. Tanssipaikkojen asiakaskuntaan kuuluu myös muita erityistarpeita omaavia henkilöitä.
Hieman alle 40 prosenttia vastanneista kertoi, että asiakkaina käy esimerkiksi apuvälineiden tuella tai avustajan kanssa liikkuvia, kehitysvammaisia ja näkövammaisia henkilöitä.

Suurin osa kyselyyn vastanneista on huomioinut tiloissaan esteettömyysasioita ainakin jollain tavalla. Yli 75 prosentilla vastanneista tanssipaikoista on esteetön sisäänkäynti, ja suurin osa vastanneista ilmoitti henkilökunnan avustavan tarvittaessa. Noin 60 prosentilla vastanneista löytyy myös riittävän suuret wc-tilat pyörätuolin käyttäjille.

Noin 15 prosenttia vastaajista kertoi suunnitelleensa wc-tilojen remontointia esteettömäksi, ja muutama paikka suunnitteli sisäänkäynnin muuttamista esteettömäksi. Osa kyselyyn vastanneista mainitsi taloudellisen tilanteen, tilanpuutteen tai tanssilavan sijainnin haasteeksi muutostöiden toteuttamiselle.

Yhdenvertaisuuslain mukaan viranomaisten, työnantajien ja koulutuksen järjestäjien lisäksi myös tavaroiden ja palvelujen tarjoajien on tarvittaessa tehtävä kohtuulliset mukautukset, jotta vamman omaava henkilö voi muiden tavoin asioida ja saada palveluita. Palvelun tarjoajan koko, taloudellinen asema sekä toiminnan luonne ja laajuus otetaan huomioon kohtuullisia toimenpiteitä arvioitaessa. Uudistettu laki tuli voimaan vuoden 2015 alussa.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston mukaan esteellisten tanssilavojen kohdalla lain tarkoittama mukautus voisi esimerkiksi olla erikseen asennettava luiska, joka mahdollistaa pyörätuolilla kulkemisen lavalle. Jos vamman omaava asiakas esittää pyynnön mukautuksiin, tanssilavalla on velvoite arvioida, ovatko mukautukset kohtuullisesti tehtävissä.

Teksti Minna Räisänen
Kuva Antero Aaltonen

Lue lisää aihepiiristä

Jaa uutinen

Kommentoi