Eri järjestöjen yhteinen kysely keräsi tietoa ongelmista, jotka koskevat Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen saamista ja toteuttamista. Vammaisfoorumin jäsenjärjestöjen Selvitys Kelan lääkinnällisen kuntoutuksen järjestöneuvonnasta -kyselyssä taustalla oli järjestöjen neuvontatyötekijöiden kautta saatu tieto sekä tuntuma siitä, että Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen saamisen kriteerit olisivat tiukentuneet.

Kyselyyn vastasi 10 valtakunnallista järjestöä ja yhdeksän paikallisyhdistystä tai jäsenyhdistystä, ja aineisto koottiin yhteydenotoista vuoden 2023 alkupuoliskolla.

Yksi selvityksen tekijöistä oli Invalidiliiton sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Ylva Krokfors. Hän kertoo, että vastausten perusteella kuntoutuksen hakijoiden suurimmat hankaluudet liittyvät erityisesti hakulomakkeiden täyttämiseen.
– Hakulomakkeet todella nousevat esille. Täyttäminen on vaikeaa, ja lomakkeet on laadittu niin, että niissä tuodaan esiin kaikki se, mitä ihminen ei osaa ja missä hän tarvitsee tukea. Se on hyvin tunteita herättävää, Krokfors sanoo.

Selvityksessä todetaan, että kuntoutusta hakevan on osattava puolustaa oikeuksiaan ja kertoa oikealla tavalla toimintakykynsä haasteista.
Hakijan tukena olevien läheisten ja kuntoutusta suunnittelevien ammattilaisten merkitys on ratkaisevan tärkeä kuntoutuspäätöksen saamisessa.

Lisää koulutusta kuntoutussuunnitelmien tekemiseen

Tärkein osa kuntoutushakemusta on lääkärin kirjoittama kuntoutussuunnitelma. Suunnitelmien tekemiseen kuluu paljon aikaa, ja ne on tehtävä huolellisesti. Niiden hakijoiden, jotka eivät vielä ole erikoissairaanhoidon piirissä, kuntoutussuunnitelmat tehdään sote-asemilla. Silloin haasteina ovat kiire, hoitavien lääkärien tiuha vaihtuvuus ja osaamisen puute.

Krokforsin mukaan lääkärien keskuudessa turhautumista on aiheuttanut ”kikkailu sanamuotojen kanssa”.
– Jos et käytä täsmälleen oikeita sanamuotoja, tulee hylky. Kokeneet lääkärit antavat ohjeita toisilleen, miten joku asia suunnitelmassa kannattaa sanoa, Krokfors kertoo.

Kelan osaamiskeskuksen päällikkö Mikko Toivanen toteaa, että kuntoutusuunnitelma on Kelalle tärkein työkalu, kun tehdään päätöstä vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämisestä. Siksi suunnitelman on tärkeää olla tarkasti laadittu ja yleistä hoitokäytäntöä vastaava sekä sisältää riittävät perustelut kuntoutuksen tarpeesta.
– Suunnitelmassa on kaikki se tieto, mitä Kela tarvitsee päätöksen tekemiseen ja siihen, että kuntoutus olisi tavoitteellista ja elämäntilanteeseen sopivaa, Toivanen sanoo.

Toivanen kertoo, että ongelmat kuntoutussuunnitelmien tekemisessä on havaittu Kelassa. Haasteena on myös kuntoutussuunnitelmien laadun vaihtelu paikkakunnittain, mikä näkyy kuntoutuspäätöksissä. Asiaa pyritään korjaamaan tehokkaalla tiedottamisella ja sote-henkilökunnan kouluttamisella.

Kuntoutussuunnitelman painoarvo kasvaa

Ylva Krokfors sanoo, että kuntoutuksen hakijat toivovat moniammatillisen tiimin laatimalle kuntoutussuunnitelmalle enemmän painoarvoa kuntoutuspäätöksen tekemisessä, minkä myötä kuntoutuspäätöksen saamisen toivotaan nopeutuvan. Tähän toiveeseen Kelassa on Toivasen mukaan jo reagoitu.

Kielteisen kuntoutuspäätöksen saaneita harmittaa lisäksi valitusprosessin pitkä kesto.
– Valitusprosessin pituus on pitkäaikainen ongelma – käsittelyajat ovat tällä hetkellä 6-12 kuukautta. Kelan on annettava oma lausuntonsa kielteiseen päätökseen 30 päivän kuluessa, mutta valituksen käsittelyaika muutoksenhakuasteessa on pitkä, Mikko Toivanen toteaa.

Krokfors korostaa, että on erittäin tärkeää, että kuntoutukseen ei tulisi katkoja hakemusten käsittely- ja muutoksenhakuprosessien takia.
– Jos ajatellaan vaikkapa ihmistä, jolla on lihassairaus, on säännöllinen allasterapia todella tärkeää: on osaava terapeutti, joka yhdessä kuntoutujan kanssa aktivoi ja kuntouttaa kehoa. Kuntouttamatta jättäminen se vasta kalliiksi tulee, Krokfors sanoo.

Tavoitteena muutos rekisteröintimenettelyyn

Muita selvityksessä kritiikkiä saaneita asioita ovat muun muassa Kelan järjestämän kuntoutuksen rajaaminen vain alle 65-vuotiaille, puutteet ruotsin kielellä tarjottavissa palveluissa, matkakulujen suuret omavastuut, kuntoutuspäätösten pituuden rajoittaminen yhteen vuoteen sekä asiakassuhteiden katkeamisia aiheuttanut palveluntuottajien kilpailuttaminen.
– Kelan kuntoutuksen kilpailutus aloitettiin tehostamalla, jolloin monia erikoistuneita ja osaavia palveluntuottajia putosi pois. Se oli katastrofi. Kela on luvannut, että jatkossa lääkinnällisen kuntoutuksen palveluntuottajia arvioitaessa laitetaan enemmän painoa palveluntarjoajan osaamiselle kuin hinnalle, Krokfors sanoo.

Toivanen vahvistaa, että Kela pyrkii pois kuntoutuksen jatkuvuutta häiritsevistä tiheistä kilpailutuksista hakemalla muutosta palveluiden rekisteröintimenettelyyn.
– Lainmuutos mahdollistaisi rekisteröityneiden palveluntuottajien käytön vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Tavoitteena on rekisteri, jossa on määritelty palvelut ja hinnat ja johon palveluntuottajat voivat itse ilmoittautua. Se poistaisi tarpeen järjestää suuret palveluntuottajien kilpailutukset neljän vuoden välein, Toivanen sanoo.

Myös kuntoutuspäätösten pidentämiseen Kelassa suhtaudutaan pääsääntöisesti myönteisesti.
Selvitysraportti on luettavissa netissä osoitteessa vammaisfoorumi.fi/taustamateriaalia.

Teksti Vilma Timonen
Kuva Eemeli Sarka ja Friipik