Työministeri patistaa kuntia työllistämään
Työministeri patistaa kuntia työllistämään

Työministeri patistaa kuntia työllistämään

Työministeri Tuula Haatainen lisäisi työllistämiskriteerien käyttöä julkisissa hankinnoissa. Ostopalveluissa julkisen sektorin itselleen asettamat ehdot usein unohtuvat.

Työministeri Tuula Haataisen (sd.) virkatehtävien hoito tällä vuosikymmenellä alkoi Invalidiliiton pääjohtaja Petri Pohjosen tapaamisella.

Invalidiliiton Sopivaa työtä kaikille -konseptin tavoitteena on parantaa fyysisesti vammaisten ihmisten työllistymistä, mikä tukee hallitusohjelmaankin kirjattua tavoitetta 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamisesta.

– Näen tässä valtavasti potentiaalia, Haatainen sanoo.

Hänen mielestään kansainvälisesti vertaillen Suomessa on tehty osatyökykyisten työllistämiseksi jo paljon, mutta paljon voitaisiin tehdä paremminkin.

– Siinä juuri tarvitaan Invalidiliiton kaltaista osaamista, kun teilläkin on näitä hankkeita. Niitä tullaan tarkastelemaan osana työllisyysohjelman läpikäyntiä.

Pohjonen muistuttaa, että kaikki vammaiset henkilöt eivät ole automaattisesti osatyökykyisiä. Siksi puhutaan ”sopivasta työstä”.

– Osatyökykyisyys ei tarkoita, että henkilö on vammainen, eikä vammaisuus tarkoita osatyökykyisyyttä. Vammainen ihminen voi olla myös täysin työkykyinen. Sopivaa työtä on löydettävissä kaikille. Se voi olla jollekin lyhyempää työpäivää tai osa-aikaisuutta, mikä ei aina ole vammaan perustuvaa. Eiväthän kaikki tee täyspäiväistä työtä, vaan on esimerkiksi osa-aikaeläkkeitä, Pohjonen toteaa.

Hänen mukaansa vamma tai pitkäaikaissairaus estää kuitenkin liian usein työhön pääsyn tai työhön paluun. Myös nuoria ajautuu turhaan suoraan eläkkeelle.

Invalidiliitto onkin ryhtynyt viemään asiaa vahvasti eteenpäin. Mukana on kolme palveluntuottajaa; Spring House, Work Pilots ja Ammattiopisto Spesia. Liitto käyttää hankkeisiin tämän ja viime vuoden aikana yhteensä miljoona euroa rahaa.

– Olemme Helsingin ja Uudenmaan ELY-keskusten alueella pitkäaikaistyöttömille suunnatussa hankkeessa ainoa viranomaistahojen ulkopuolinen toimija. Voimme rahoittaa esimerkiksi työkykyselvityksiä, Pohjonen kertoo.

Kiertueella kohtaamisia työnantajien kanssa

Hallitusohjelmassa sovitun työkykyohjelman puitteissa sekä työ- ja elinkeinoministeriö TEM:n että sosiaali- ja terveysministeriö STM:n hallinnonaloilla on sovittu toteutettavaksi joukko erilaisia hankkeita ja uudistuksia. Haataisen mukaan lisäksi pohditaan uusia avauksia, joilla vammaisten ja osatyökykyisten työelämäosallisuutta voidaan lisätä.

– Invalidiliiton hankkeen jatko on yksi näistä pohdinnan alla olevista avauksista, Haatainen sanoo.

Hän kertoo pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen alkavan tammikuun puolivälissä käydä läpi useiden työllisyystavoitteen saavuttamiseksi asetettujen työryhmien aikaansaannoksia ja tilannetta.

– Nämä asiat, jotka Invalidiliittoa kiinnostavat, ovat hallituksen listalla keskeisellä sijalla, työministeri lupaa. Häntä kiinnostaa, millainen keskusteluyhteys Invalidiliiton hankkeella on työnantajien suuntaan.

Invalidiliiton Sopivaa työtä kaikille -kiertue kattaa seitsemän kaupunkia, pohjoisimpana Rovaniemi, ja sen järjestelyissä on mukana yrittäjäjärjestöjä sekä paikallisia TE-toimistoja. Pohjosen mukaan vahva kytkös paikallisiin viranomaisiin on hyödyllinen, koska niiden kautta on mahdollista rahoittaa erilaisia työelämässä tarvittavia mukautuksia.

– Nämä mahdollisuudet pitää tuoda myös työnantajien tietoon. Kaikki eivät niitä tunne, hän sanoo.

Erilaisuus tuo yrityksille kilpailukykyä

TEM:n viranhaltijoiden mukaan on tutkimusnäyttöä, että työnantajien asenne vammaisten työllistämistä kohtaan on myönteisempi, osatyökykyisten työttömyys on vähentynyt samaan tahtiin muun työttömyyden kanssa, ja yhä useampi tekee työtä työkyvyttömyysetuuden ohella.

Ministeri Haatainen muistuttaa yritysten yleensä tuottavan palveluita ja tuotteita ihmisille, jotka niinikään ovat keskenään erilaisia. Silloin toimivia tuotteita syntyy varmimmin, kun niiden tekijätkin ovat erilaisia.

Petri Pohjonen näkee työn tarjoamisen riskitekijänä työnantajan pelon siitä, että työntekijän mahdollisesta työkyvyttömyyseläkkeestä aiheutuu yritykselle kustannuksia.

– Voisiko julkinen sektori olla palkkaamassa enemmän, koska valtio on viime kädessä vastuussa eläkkeistäkin? Pohjonen kysyy.

Julkiset hankinnat työllistävät

Työministeri näkee julkisen sektorin hankinnoissa paljon potentiaalia työllistämiseen. Haatainen haluaisi hankintamenettelyjen kautta syntyviin sopimuksiin siihen liittyviä ehtoja.

– Julkisen sektorin pitäisi hankintojen yhteydessä asettaa ehtoja, joita se on itselleenkin asettanut, hän sanoo.

– Nykyinen hankintalaki mahdollistaa, että kunnat asettavat kilpailutuksissa työllistämiseen liittyviä ehtoja. Näitä eettisiä ohjeistoja on täälläkin (ministeriössä) tehty, mutta sitä keskustelua pitää nostattaa edelleen.

Kunnat vastaavat isosta osasta työllisyyspolitiikkaa. Hankinnat ovat niille tärkeä instrumentti vaikuttaa työllisyyteen, koska kuntien hankinnoissa tyypillisesti ostetaan tuotteita ja ennen kaikkea palveluita, jotka usein ovat työvoimavaltaisia. Sellaisia ovat esimerkiksi puhtaanapito- ja ruokapalvelut sekä vartiointi.

Ruotsista mallia henkilöstöyritykseen?

Ruotsissa vammaisia ja osatyökykyisiä työllistää etenkin valtio-omisteinen Samhall. Samhall-mallin olennainen osa on, että aktiivisin toimin on luotu konkreettisia työpaikkoja henkilöille, joiden muuten olisi vaikea työllistyä. Noin 60 prosenttia yhtiön liikevaihdosta muodostuu valtion tuesta, ja se on henkilöstömäärältään Ruotsin suurin yritys.

– Ei ole olennaista, kopioimmeko ruotsalaisilta heidän konseptinsa, vaan että luomme aktiivisesti uudenlaisia työllistymismahdollisuuksia, Haatainen sanoo.

– Voisiko uudenlainen malli olla osatyökykyisten henkilöstöyritys, jossa valtio olisi vahvemmin mukana? Pohjonen kysyy.

Työkykykoordinaattoreilla tulkin rooli

Työ- ja elinkeinoministeriössä on hiljattain päätetty 20 uuden työkykykoordinaattorin palkkaamisesta TE-palveluihin. Pääjohtaja Pohjonen haluaa tietää, millainen työnkuva uusilla työkykykoordinaattoreilla on.

– Heidän pitää tuntea paikallinen kenttä ja sen erityistarpeet, ja osata tarjota työllistämisessä auttavan työkalupakin välineet. Työkykykoordinaattoreilla on oltava hyvät yhteydet työnantajiin, kuntiin ja järjestöihin, jotta rakenteet toimivat. Toimivat rakenteet ovat perusta jatkuvuudelle, jolloin ei olla yksittäisten toimijoiden ja heidän intressiensä varassa, työministeri sanoo.

Teksti Juha Peltonen
Kuva Timo Porthan

Lue lisää aihepiiristä

Jaa uutinen

Kommentoi