Krooninen kipu vaivaa työikäisiä
Krooninen kipu vaivaa työikäisiä

Krooninen kipu vaivaa työikäisiä

Suomessa määrätään kroonisen kivun takia eniten sairauslomia Euroopassa. Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen on tärkeää, jotta kipu ei kroonistu ja heikennä hyvinvointia ja työkykyä.

Krooninen kipu ja sen seuraukset olivat aiheina marraskuisessa Kivun yhteiskunnallinen vaikutus eli Societal Impact of Pain (SIP) -toimintamallin seminaarissa Helsingissä.

– Keski-ikäisistä suomalaisista kunta-alan työntekijöistä noin joka kolmas raportoi kipua, kertoi yksi SIP-seminaarin puhujista, lääketieteellisen sosiologian professori Tea Lallukka Helsingin yliopistosta.

Kroonisesta kivusta kärsivät ovat pitkillä sairauslomilla moninkertaisesti muihin työntekijöihin verrattuna. Tästä aiheutuu paitsi kärsimystä, sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia kipupotilaalle myös kustannuksia työantajalle niin terveydenhoidon kulujen kuin sairauslomienkin takia.

Toisaalta osa kipupotilaista on töissä kivusta huolimatta, millä voi olla vaikutusta erilaisiin onnettomuusriskeihin ja työn tuottavuuteen.

Lallukka painotti, että kivun kanssa tai siitä huolimatta voi pärjätä työelämässä, kun löydetään ne tekijät, joihin voidaan vaikuttaa ja joita voidaan muuttaa työssä jatkamisen mahdollistamiseksi.

Olennaista on myös luottamus – miten kivusta kärsivään ihmiseen suhtaudutaan ja miten ymmärretään se, että työnmuokkauksella todella voidaan mahdollistaa työssä jatkaminen. Lallukka kertoi, että on olemassa hyvää tutkimusnäyttöä siitä, että työnmuokkaus on tuloksellista työurien jatkamisen kannalta.

– Kipu on mutkikas asia, ja sen taustalla voi olla paljon muutakin kuin työoloja tai työpaikkaan liittyviä tekijöitä. Täytyy ajatella laajemmin: millainen muu elämä ja sen olosuhteet ovat, onko uniongelmia tai muuta vastaavaa. Uniongelmat voivat myös olla selitys sille, miksi akuutti kipu kroonistuu.

Ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista

Useat kroonista kipua koskevat tutkimukset ovat keskittyneet keski-ikäisiin ja työuran loppuvaiheeseen, jolloin on eniten tuki- ja liikuntaelinten kivun aiheuttamia ongelmia ja poissaoloja töistä.

– Tosiasiassa kipu on voinut alkaa jo paljon aikaisemmin, ja sen riskitekijät voivat olla jopa lapsuudessa, Tea Lallukka totesi.

– Kipu on usein toistuvaa ja pysyvää. Sen vuoksi pitäisi pyrkiä puuttumaan kivun varhaisiin riskitekijöihin, niin ettei kipu lähtisi toistumaan ja ettei kroonisen kivun sykli pääsisi syntymään.

Lallukan mukaan myös jo nuorilla työntekijöillä on varsin paljon kipua ja sairauslomia. Nuorena tehty raskas työ ennustaa selkävaivoja keski-iässä riippumatta siitä, onko myöhemmin tehty työ fyysisesti kuormittavaa.

– Tämä viittaa siihen, että jos kipua ja sen syitä aletaan tutkia vasta keski-iässä, voidaan joskus olla 20 vuotta myöhässä, hän totesi.

Lallukka piti tärkeänä, että työpaikolla tunnistettaisiin työn riskitekijät ja että työnantajat olisivat asiaan koulutettuja ja ymmärtäisivät, millä asioilla on merkitystä. Nämä asiat voivat olla pieniäkin.

Eläke ei ole aina ratkaisu

Niissä tapauksissa, joissa krooninen kipu aiheuttaa työkyvyttömyyden, voi ongelmaksi muodostua diagnoosin puute. Kipu itsessään ei ole peruste työkyvyttömyyseläkkeelle, vaan aina tarvitaan myös diagnoosi. Sitä ei välttämättä löydy.

– Krooninen kipu voi olla hyvinkin lamauttavaa ja työkyvyn vievää, mutta sen perusteella ei saa työkyvyttömyyseläkediagnoosia, Tea Lallukka sanoi.

– On mahdollista, että tuki- ja liikuntaelinsairauksista kärsivä saattaa masentua, jos ei saa työkyvyttömyyseläkepäätöstä. Tällaisessa tilanteessa saattaa käydä niin, että diagnoosiksi kirjataan lopulta mielenterveyssyy, jonka perusteella työkyvyttömyyseläkkeen voi saada. Ei ole järkevää, että henkilön työkyvyttömyyden syyksi merkitään mielenterveyssyy, vaikka todellinen syy on muualla.

Lallukan mukaan on tärkeää, että kipuun ei suhtauduta niin, että se on ehdottomasti työkyvyttömyyden merkki. Osa-aikaisen työn mahdollistaminen on usein hyvä ja elämänlaatua lisäävä vaihtoehto.

– Nykytiedon mukaan useimmissa yleisimmissä tuki- ja liikuntaelinten kivuissa kuten selkä- ja olkapääkivuissa sairauslomaa ei välttämättä tarvita ollenkaan tai siitä ei ole erityistä hyötyä. Nopeampi työhön paluu voi edistääkin toipumista.

Osa-aikaisuuden toimiva toteuttaminen edellyttää ymmärrystä ja joustoa paitsi työnantajalta myös työyhteisöltä. Tietoisuuden lisääminen asiasta on Lallukan mukaan olennaista. Hän arvioi, että moni kipupotilas on motivoitunut muokkaamaan elämäänsä, jotta voisi toimia kivun kanssa ja jatkaa työelämässä.

– Pitäisi yrittää keskittyä niihin positiivisiin ja mahdollistaviin tekijöihin, jotka tukevat työssä jatkamista.

Teksti ja kuva Vilma Timonen

Lue lisää aihepiiristä

Jaa uutinen

Kommentoi