Esteetön opiskelijaboksi on monen vammaisen nuoren ensimmäinen oma koti, niin myös 19-vuotiaalle Jere Tikkaselle.

Jere Tikkanen ei CP-vammansa takia pysty kävelemään ilman tukea. Puhuminenkaan ei onnistu ilman kommunikointilaitetta. Välillä Jere kirjoittaa viestinsä laitteen näytölle, välillä laite muuttaa Jeren kirjoittaman tekstin puheeksi. Tietokoneen näppäimistöä hän ohjaa joystick-hiirellä. Arkeensa hän tarvitsee pyörätuolin lisäksi myös kävelytelineen ja suihkutuolin.

Jere valmistuu näillä näkymin merkonomiksi keväällä 2022. Se ei onnistuisi, jos hänen asumistaan Järvenpään Spesian ammattiopiston Einola-opiskelija-asuntolassa ei olisi tehty täysin esteettömäksi.

Ovet Jeren omaan huoneeseen ja yleisiin tiloihin aukeavat kaukosäätimellä tai lähestymällä. Kynnykset ovat matalia ja työpöytä on säädettävä. Vessassa on pytyn ympärillä kaiteet ja suihkun lähellä kahva. Tarvittaessa turvarannekkkeesta lähtee hälytys avustajan älypuhelimeen.

Huone on mitoitettu niin, että Jere pääsee pyörähtämään pyörätuolilla vaivattomasti sen lattialla. Liikkumisesteisille suunnitellussa asunnossa on oltava halkaisijaltaan vähintään 1500 millimetrin vapaa tila eteisessä, keittiössä sekä wc- ja pesutilassa. Tällaiset mitat on säädetty 1.1.2018 voimaan tulleessa, rakennuksen esteettömyyttä koskevassa lakiasetuksessakin.
– Meidän 130 asunnosta täysin esteettömiä on 48. Esteettömyysasteita on tietysti erilaisia, sanoo Spesian palvelupäällikkö Triin Vares.

Kysyntää on tarjontaa enemmän

Vuoden 2018 alussa voimaan tulleella asetuksella uusista opiskelija- ja nuorisoasunnoista 95 prosenttia vapautettiin wc- ja pesutilaa koskevasta mitoitusvaatimuksesta. Lievennystä perusteltiin sillä, että esteettömyyttä tarvitsevia opiskelijoita on vain muutamia prosentteja.

Vuonna 2004 käyttöön otettu Einola oli ensimmäisiä vammaisten opiskelija-asuntoloita, joissa esteettömyysasiat on huomioitu jokseenkin täydellisesti. Kaikki asunnot ovat hyvin varustettuja, vammaismitoitettuja yksiöitä.
– Asuntolapaikat ovat meillä Einolassa täynnä, kysyntää on enemmän kuin tarjontaa. Yksi syy tulla Spesiaan on juuri se, että meiltä löytyy kaikki se, mitä vaaditaan esteettömältä asumiselta. Spesian vanhimmat kiinteistöt rakennettiin 1950-luvulla alunperin sotainvalidiopiskelijoita varten ja jo niissäkin on hissit ja luiskat, Vares sanoo.

Einolan ensimmäisessä kerroksessa Järvenpään Mannilantiellä on koko kampuksen opiskelijakirjasto ja kuntoutusosasto sauna- ja allasosastoineen. Toisessa kerroksessa on vaikeavammaisten erityisopetustila. 2-5 kerroksissa on 50 vaikeavammaisten opiskelija-asuntoa yhteistiloineen. Rakennuksessa on myös harjaantumisasunto.
– Yksi huolistamme on nuortemme pärjääminen opiskelujen jälkeen. Täällä asuntolassa henkilökohtaista tukea ja apua on saatavissa ympäri vuorokauden, ja ohjaamme nuoriamme suunnittelemaan myös itsenäisesti arkeaan.
– Sitäkin on tapahtunut, että aktiivisia nuoria on laitettu asumaan esimerkiksi vanhainkoteihin, joissa heidän omatoimisuutensa on kärsinyt, kun heillä ei ole ollut tarjolla ikäistään seuraa, Vares pohtii.

Oma asunto Järvenpään Spesian Einolassa on ollut 19-vuotiaalle Jerellekin niin tärkeä osa itsenäistymistä, että vastausta tulevaisuuden haaveista hän ei emmi juuri hetkeäkään.
– Aion ostaa oman asunnon Nurmijärven kirkonkylästä, Jere viestittää kommunikointilaitteen välityksellä.

Myös sijainti tärkeää

Monet Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoasin uusimmista kiinteistöistä ovat esteettömiä. Toimitusjohtaja Matti Tarhio korostaa myös ympäristön ja kulkuyhteyksien esteettömyyden tärkeyttä.

Hoasilla menee syksyllä rikki kaikkiaan 10 000 asunnon raja. Uusista ja rakenteilla olevista asunnoista vähintään viisi prosenttia on esteettömiä kuten asetus määrää.

Vaikka monet Hoasin kiinteistöt ovatkin esteettömiä, niin varsinaisia erityisvarusteltuja inva-asuntoja Hoasilla ei ole tarjota. Hoasin asunnoissa ei ole esimerkiksi säädettävien keittiötasojen tapaisia invavarusteluja.

HOAS tekee kuitenkin yhteistyötä 58 asunnon osalta Helsingin kaupungin ja Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Vamlasin kanssa. Vamlasin asumispalveluyksikkö HOAS:n kiinteistössä Helsingin Lauttasaaressa on ainoa laatuaan Suomessa: se tarjoaa asukkailleen mahdollisuuden ympärivuorokautiseen palveluasumiseen samassa talossa ja yhdenvertaisesti ei-vammaisten opiskelijoiden kanssa.

Yksikkö sijaitsee samassa talossa muiden HOASin opiskelija-asuntojen kanssa. Palvelut löytyvät läheltä ja metro 300 metrin päästä: yhteydet sekä Helsingin keskustaan että Espooseen ovat erinomaiset.

Tarhio korostaa esteettömyyden ulottumista myös kiinteistön ulkopuolelle, ja silloin julkiset liikenneyhteydet nousevat avainasemaan.
– Esimerkiksi Helsingin Rastilaan on rakenteilla kohde, josta metroasemalle tulee matkaa 150 metriä. Myös Vantaan Tikkurilan keskustaan meille valmistuu vuoden päästä kohde, josta on matkaa juna-asemalle vain muutama sata metriä. Hyvin lähellä metroasemaa meillä on kohteet myös Helsingin Herttoniemessä ja Jätkäsaaressa, Tarhio sanoo.

Jere Tikkasen opiskelijaboksi on mitoitettu niin, että hän pääsee pyörähtämään pyörätuolilla vaivattomasti sen lattialla. Liikkumisesteisille suunnitellussa asunnossa on oltava halkaisijaltaan vähintään 1500 millimetrin vapaa tila eteisessä, keittiössä sekä wc- ja pesutilassa.

Teksti Timo Kiiski
Kuva Timo Porthan