Etusivulle
Turun Kurjenkartanon hissi
Turun Kurjenkartanon hissi

Esteettömyysavustuksia haetaan vähän

Asuinrakennusten korjausavustuksia haetaan tarpeisiin nähden vähän. Hissi-, esteettömyys- ja asuntojen korjausavustusrahoja on jäänyt käyttämättä. Esimerkiksi jälkiasennushissien asennustahti on hiipunut.

Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmassa vuosina 2020–2022 on valtion avustuksilla tuettu 57 kuntaa ja kuntayhtymää myös vammaisten esteettömien asumisratkaisujen edistämisessä.
– Vaikka resurssit tulevaisuudessa niukkenevat, rahoitusta korjausavustuksiin on edelleen saatavissa, asuntoneuvos Raija Hynynen ympäristöministeriöstä painottaa.

Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmaa on toteutettu yhdessä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn, kuntien, kuntayhtymien, Kuntaliiton sekä eläkeläis-, vanhus-, asunto- ja rakennusalan järjestöjen kanssa.

Hissi-, esteettömyys- ja asuntojen korjausavustuksiin osoitettiin ohjelmassa valtion rahoitusta kaikkiaan 92 miljoonaa euroa. Esteettömyysavustusta ARA on myöntänyt sellaisen liikkumisesteen poistamiseen, millä tehdään mahdolliseksi liikkumisesteisen henkilön pääsy asuinrakennukseen, siinä oleviin asuntoihin tai muihin yhteisiin tiloihin.

Avustustusrahaa on kuitenkin jäänyt käyttämättä hakemusten vähäisyyden vuoksi.
– Tänä vuonna on rahoitusta käytettävissä korjausavustuksiin yli 30 miljoonaa euroa, mutta ARAn arvioiden mukaan vain noin 24 miljoonaa euroa tullaan käyttämään, Hynynen muistuttaa.
– Viestinnän keinoin pitäisi levittää tietoa laajemmalle, että näitä avustuksia osattaisiin myös hakea, hän sanoo.

Esimerkistä käyvät vähän haetut hissiavustukset.
– Se on iso ongelma. Kun valtakunnallista hissiohjelmaa toteutettiin ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmassa vuosina 2013–2017, rakennettiin vanhoihin taloihin parhaimmillaan 350 jälkiasennushissiä vuodessa. Nyt niitä rakennetaan noin 100 vuodessa, Hynynen sanoo.

Vilkkaimmin rahoitusta haetaan jo olemassa olevien hissien korjaamiseen esteettömiksi.
– Näihin hisseihin tehdään esimerkiksi isompi hissikori tai asennetaan automaattiovet. Tarkoituksenmukaista olisi kuitenkin, että rakennettaisiin lisää hissejä ennestään hissittömiin taloihin, Hynynen sanoo.

Kolmannes puuttuu

Ympäristöministeriö asetti jo vuonna 2013 tavoitteen miljoonasta esteettömästä asunnosta vuoteen 2030 mennessä. Suomen noin kolmesta miljoonasta asunnosta esteettömiä on tällä hetkellä noin 650 000.
– Meillä on ollut käytössä kolme vuotta ARA-vuokratalojen korjausavustus ikääntyneiden ihmisten asuntojen korjaamiseksi esteettömiksi ja turvallisiksi. Se raha on jäänyt pääosin käyttämättä.

Ympäristöministeriö esitti, että tätä korjausavustusta olisi käytössä viisi miljoonaa euroa ensi vuonna.

Tietoisuus kasvanut

Ikääntyneiden asumisen toimenpideohjelmassa on huomioitu myös palveluasumisen ratkaisujen nykyaikaistaminen.
– Enää ei pidä tarjota ihmisille mitään koppeja palveluasumisessakaan. Ihan oikeita asuntoja pitää olla myös heille, jotka tarvitsevat tukea ja palveluja läpi vuorokauden. Kaikille kotona asuminen ei kuitenkaan ole riittävän turvallinen vaihtoehto, Hynynen sanoo.

Paljon vartijoina ovat myös uudisrakentajat. Esteettömyysmääräykset koskevat niin julkista kuin yksityistäkin rakentamista.
– Määräysten soveltamisessa on kuitenkin kuntakohtaisiakin eroja. On valitettava ilmiö, että meillä on paljon huonoa suunnittelua, ja rakentajat myös välillä oikaisevat toteutuksessa. Kuntien rakennusvalvontaviranomaisillakin on eroja määräysten soveltamisessa, Hynynen harmittelee.

Vuonna 2023 aloittavat hyvinvointialueet tulevat jatkossa olemaan tärkeitä toimijoita myös ikääntyneiden asumisen edistämisessä kuntien ohessa.

Raha vähenee, mutta ei lopu

Tänä vuonna valtion budjetista suoraan korjausavustuksiin on osoitettu 6,25 miljoonaa euroa. Ensi vuodelle ympäristöministeriö on budjetoitunut korjausavustuksia vain 450 000 euroa, eli yli 90 prosenttia vähemmän kuin tänä vuonna.

Ympäristöministeriön asuntoneuvos Raija Hynynen muistuttaa kuitenkin, että loppupelissä ratkaisee kokonaissumma: ei se, mistä raha tulee.
– Vaikka ympäristöministeriön budjetista tuleekin ensi vuonna vain 450 000 euroa, niin 15,6 miljoonaa euroa on esitetty tulevaksi valtion asuntorahastosta, Hynynen sanoo.

Kuitenkin myös valtion asuntorahaston korjausavustuksia on leikattu huomattavasti: ensi vuonna se on puolet vähemmän kuin tänä vuonna.
– Varsinkaan pienillä paikkakunnilla uutta ei kannata rakentaa. Olemassa olevan asuntokannan, sekä tavallisen asuntokannan että ARA-kannan korjaaminen esteettömäksi ja turvalliseksi on ehdottoman tärkeää, Hynynen sanoo.

”Enemmän lobbausta!”

Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKEn esteettömyysasiantuntija Johanna Hätönen myöntää, että uutiset valtion leikkauksista korjausavustuksiin tuntuvat ristiriitaisilta, kun tavoitteena on miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030 mennessä.

Huolta aiheuttaa myös se, että nykyinen rakennuslainsäädäntö ainakin lähtökohtaisesti sääntelee kerrostalorakentamista, mutta jättää tulkinnanvaraa pientalorakentamiseen.

Hätönen kehuu ARA:n avustuksia merkittäväksi avuksi asuntojen esteettömyyskorjauksissa, vaikka taloyhtiöiden innokkuudessa hakea niitä onkin toivomisen varaa.
– Olisi todella tärkeää ja myös kustannustehokasta, kun taloyhtiöissä tehtäisiin hissien asentamisen lisäksi myös muita esteettömyyttä parantavia ratkaisuja. Ulko-ovien nykyaikainen avausautomatiikka palvelee talon kaikkia asukkaita, ei vain vammaisia.

ARAn hissiavustus

  • hissin rakentamiseksi olemassa olevaan kerrostaloon, jossa ei ennestään ole hissiä
  • enintään 45 prosenttia hyväksytyistä kokonaiskustannuksista

ARAn esteettömyysavustus

  • olemassa olevan hissin esteettömyyskorjauksiin ja muihin toimenpiteisiin, jotka edistävät esteetöntä liikkumista asuinrakennuksessa
  • enintään 45% hyväksytyistä kokonaiskustannuksista

Teksti Timo Kiiski
Kuvat Vuokrakartio Oy

Kommentoi

Pakolliset kentät on merkitty tähdellä (*).