Vammaisjärjestöjen fuusiolla näkyvyyttä ja vaikuttavuutta vai kohonneita kulmia ja parran pärinää?
On sunnuntai iltapäivä ja juon vaniljakahvia. Minun pitäisi olla nyt Lahdessa kokemuskoulutuksessa mutta yht´äkkiä alkanut hammassärky pakottikin jäämään kotiin Tampereelle. En voinut jäädä makaamaan peitto korvissa sänkyyn, vaan päätin kirjoittaa. Kirjoittaa siitä, jota olen pitkään pohtinut.
Leikataan, leikataan, leikataan. Joo joo, on tullut selväksi. Miten järjestöjen ääni saadaan oikeasti kuuluviin? Suomessa on useita vammaisjärjestöjä ja tämän hetken järjestökenttä on hyvin pirstaleinen. Olisiko hyvä yhdistää voimia ja tehdä yksi iso vammaisjärjestö? On Invalidiliittoa, Suomen CP-liittoa, Kynnystä, Aksonia yms. Jokaisella näistä on omat toiminta-ajatuksensa ja tavoitteensa, kyllä. Mutta ajatellaanpa laajemmin yhteiskuntaa. Vammaisten työllistyminen, yksinäisyys, syrjäytyminen, seksuaalisuus yms. Kaikki nämä ovat oikeuksia ja edunvalvontaa, joita kaikki nämä em. järjestöt ajavat, kuka enemmän ja kuka vähemmän. Hukkuuko ääni massaan? Kuullaanko meitä tarpeeksi? Olisiko sittenkin parempi yksi iso kuin monta pientä? Siitä en päätä minä, kunhan vaan pohdin. Siihenkin minulla on oikeus.
Osku Timonen
puheenjohtaja
Invalidiliiton nuorisotyöryhmä INTO
Kommentit
Vapaus valita
Nopeasti ajateltuna yksi iso ja vahva vaikuttaja tuntuu hyvältä; sitten olisi voimaa. MUTTA onko sittenkään niin yhteneväiset nuo tavoitteet todellisuudessa ja pitäisikö niiden edes olla? No, toki noissa mainitsemissasi asioissa ehkä kaikki tähtäävät samaan maaliin. Mutta sitten on varmasti paljon asioita, joissa liittojen tavoitteet eivät ole yhteneväisiä. Vammaiset eivät ole mikään yhteneväisten tarpeiden ryhmä, ihan kuten eivät esimerkiksi suomalaiset. Jokaisella on omat yksilölliset tarpeensa ja samassa vammaryhmässä ne ovat lähempänä toisiaan ja etuja näin kaiketi helpompi hahmottaa ja tavoitteita määrittää, myös niissä pienissä arjen tason asioissa, ei vaan yleismaailmallisissa ihmisoikeuskysymyksissä. Vertaisin itse tilannetta poliittiseen vaikuttamiseen. Varmasti jokaisella puolueella on omasta mielestään se suomalaisten parhaaksi oleva agenda, joten eikö sitten rittäisi yksi puolue? Mikä se on jossa on vain yksi puolue? Ei ainakaan demokratia. Jos vammaisjärjestöjen kentässä jotakin pohdittavaa on, niin se on mielestäni toisen suuren järjestön aikaansaaminen. Nyt Invalidiliitto on liian suuri verrattuna muihin kentän toimijoihin. Olisi hyvä, jos olisi avointa vuoropuhelua alan teemoista ja muitakin järjestöjä kuultaisiin poliittisessa kehittämisessä kuin vain yhtä isoa. Että siinä mielessä pohtisin näiden pienten yhdistymistä ja äänen monipuolistamista.
possuttaja • 23.09.2015, klo 10:14
Kyllä
Kyllä. 1 iso olisi hyvä oikeuksien ja etujen valvontaan. Sen sijaan tarvitaan eriytynyttä osaamista omaavia diagnoosijärjestöjä myös. Tästä osoituksena esim. mainitsemasi 2009 perustettu selkäydinvammaisten Akson ry. Sitä ennen kukaan ei ajanut selkäydinvammaisten etuja, joka näkyi esim hoito-organisaation kehittymättömyytenä ja vertaistuen puutteena. 5 vuoden toiminnan jälkeen on SYV_hoidon keskittäminen edistynyt harppauksin ja selkäydinvammaisilla on vertaistoimintaa. Aidosti yhteistä järjestöä tarvitaan vammaispoliittiseen vaikuttamiseen. Siinä olisi jollekin innokkaalle työsarkaa ! :)
Jukka Kumpuvuori • 05.10.2015, klo 07:15
Rakenteet kaipaavat päivittämistä
Tällä hetkellä vammaisjärjestösektori ei oman näkemykseni mukaan ole jäsenistön edun kannalta katsottuna parhaalla mahdollisella tavalla organisoitunut. Pienen vähemmistön oikeuksien valvonta ja edistäminen on sirpaloitunut lukemattomiin pieneen organisaatioon. Päällekkäistä työtä on paljon, keskinäinen puhe vie paljon aikaa ja mikä tärkeintä, pienillä on yleensä pieni ääni, yhteiskunnalliseksi vaikuttajiksi toimijat ovat pieniä. Rakenne on pysynyt vuosikymmenet samansuuntaisena ja sillä on historialliset taustansa, mutta nyt alan organisoitumista voitaisiin katsoa tämän hetken ja lähitulevaisuuden haasteiden valossa. Uskon, että meillä olisi paljon voitettavaa.
Jarmo Tiri • 07.03.2016, klo 12:48