CP-vamma ja näkövamma eivät ole olleet Tuula Paasivirralle esteenä monipuolisella uralla. Nyt eläkeläisenä hän elää uutta, hyvää vaihetta.
Lyhytkasvuinen Anu Laakso kävi läpi monia vaiheita matkallaan äitiyteen. Nyt hänellä on kaksi ihanaa tytärtä.
Nuorena vammautunut Ulf Gustafsson on nähnyt ison kehityskaaren vammaisten ihmisten oikeuksissa.
Invalidiliiton tuore tutkimus Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta tuo esiin, että palvelun epävarmuus voi kaventaa vammaisen ihmisen elämänpiiriä.
Henna Oksasella on yli kymmenen diagnoosia ja saman verran harrastuksia. Neulominen on yksi hänen intohimonsa, mutta välillä CRPS-kipuoireyhtymä tekee siitä mahdotonta.
Tutkimusten mukaan vammaiset naiset kokevat valtaväestöä enemmän lähisuhdeväkivaltaa. Silti turvakotien esteettömyydessä on yhä puutteita.
Harri Venäläinen haluaa jatkaa retkeilyä, vaikka harvinaissairaus CIPD panee sisukkaasti hanttiin.
Paula Unkila-Aejmelaeuksen ja Janne Aejmelaeuksen lapsi sai yllätysdiagnoosin. Se toi mukanaan tunneryöpyn ja huolia, mutta myös syvensi maailmankatsomusta.
CP-vamma ja näkövamma eivät ole olleet Tuula Paasivirralle esteenä monipuolisella uralla. Nyt eläkeläisenä hän elää uutta, hyvää vaihetta.
Lyhytkasvuinen Anu Laakso kävi läpi monia vaiheita matkallaan äitiyteen. Nyt hänellä on kaksi ihanaa tytärtä.
Nuorena vammautunut Ulf Gustafsson on nähnyt ison kehityskaaren vammaisten ihmisten oikeuksissa.
Invalidiliiton tuore tutkimus Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta tuo esiin, että palvelun epävarmuus voi kaventaa vammaisen ihmisen elämänpiiriä.
Henna Oksasella on yli kymmenen diagnoosia ja saman verran harrastuksia. Neulominen on yksi hänen intohimonsa, mutta välillä CRPS-kipuoireyhtymä tekee siitä mahdotonta.
Tutkimusten mukaan vammaiset naiset kokevat valtaväestöä enemmän lähisuhdeväkivaltaa. Silti turvakotien esteettömyydessä on yhä puutteita.
Riitta Väisänen odottaa lonkka- ja polvileikkauksia, mutta haluaa silti elää ilon kautta. Vaikka liikuntaharrastukset eivät mahdu kalenteriin, päivät täyttyvät hyötyliikunnasta. Kiireisessä arjessa apuna on oma tytär.
Sähkömopo-nimikkeen alle mahtuu monenlaisia kulkuvälineitä, senioriskoottereista invamopoihin. Ne kaikki eivät kuitenkaan ole säännöstensä puolesta verrattavissa jalankulkijaan.
Esko Juntunen ei anna vaikean tasapainohäiriön hallita elämää, unelmiaan eikä myöskään harrastustaan motoristina. Toimintarajoitteiden takia Esko vaihtoi kuitenkin kaksipyöräisen matkapyöränsä itse valmistamaansa V8-Trikeen. Kolmelle rekisteröidyssä trikessa matkaa usein myös Eskon kehitysvammainen Jesse-poika.
Kajaanilainen Kaija Patronen on todellinen järjestöaktiivi. 17-vuotiaasta asti hän on ollut Kajaanin seudun invalidit ry:n jäsen, ja on monessa mukana potilas- ja vammaisjärjestöjen toiminnasta aina paikallisen 4H-yhdistykseen puheenjohtajuuteen.
Invalidiliiton naistoiminta täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Naiset ovat nykyisin enemmän esillä vaikuttamistyössä ja paikallisyhdistyksissä. Samalla kun kannamme valtaa ja vastuuta, otamme haltuun naiseuden koko kirjon, ilmeni se missä muodossa tahansa.
Hämeenlinnan Seudun Invalidien omahoitovertaisryhmä on yksi Invalidiliiton TuleApu-hankkeen tukiryhmistä.
Lempääläläisen tallin pihalla on vilskettä aina kuun viimeisenä sunnuntaina. Tallilla kokoontuu pitkäaikaissairaille ja kehitysvammaisille lapsille ja nuorille suunnattu heppakerho, jossa on mahdollisuus tutustua hevoseen, harjoitella hevosen hoitamista ja tietysti myös ratsastaa.
Ensimmäinen liikkumisrajoitteisten nuorten määrää Suomessa selvittävä tutkimus antaa uutta tietoa myös liikkumisrajoitteisten nuorten elämänlaadusta ja syrjäytymisriskeistä. Aineiston perusteella liikkumisrajoite altistaa nuoria erilaisille riskitekijöille muita nuoria enemmän. Erityisesti riskitekijöiden kasautuminen lapsuudessa ennakoi syrjäytymisvaaraa aikuisena.
[INGRESS]
[INGRESS]
[/IF] [/A]
Voit lukea lehden myös PDF-muodossa