Pohjois-Karjalassa Joensuun Seudun Invalidit ry muutti nimensä YHDES ry:ksi ja laajeni samalla maakunnalliseksi yhdistykseksi.
Kotkalainen Saila Hoxha havahtui moniin epäkohtiin, kun hän vammautui ja jäi pois työelämästä. Kokemukset veivät hänet vaikuttamistyöhön ja politiikkaan.
LIDAR-teknologiaa hyödyntävät pyörätuolit osaavat ennakoida edessä olevan kynnyksen. Robotiikan yleistyminen herättää monia kiinnostavia kysymyksiä.
Niilo Virta, 27, sai pyörätuoliinsa älykkään CoMoveIt-ohjausjärjestelmän, joka tulkitsee pään ja jalkojen liikkeitä. Hän on yksi ensimmäisistä järjestelmän testaajista Suomessa.
Teknologia kulkee mukana 71-vuotiaan Kauko Väisäsen arjessa. Hän kertoo, mitkä digitaidot kannattaa opetella vielä myöhemmälläkin iällä.
VALANOS-hanke edistää parasulkapallon saavutettavuutta. Sulkapallossa vammaiset ja vammattomat voivat pelata myös samalla kentällä.
Ukrainassa noin 300 000 ihmistä on vammautunut Venäjän hyökkäyssodassa. Silti jopa sairaalat ovat usein esteellisiä, kertoo Olena Akopian.
Sofia Valkonen opiskelee unelmiensa alaa, jossa saa edistää yhdenvertaisuutta. Hän toimii mielellään esteettömyyden äänitorvena.
Pohjois-Karjalassa Joensuun Seudun Invalidit ry muutti nimensä YHDES ry:ksi ja laajeni samalla maakunnalliseksi yhdistykseksi.
Kotkalainen Saila Hoxha havahtui moniin epäkohtiin, kun hän vammautui ja jäi pois työelämästä. Kokemukset veivät hänet vaikuttamistyöhön ja politiikkaan.
LIDAR-teknologiaa hyödyntävät pyörätuolit osaavat ennakoida edessä olevan kynnyksen. Robotiikan yleistyminen herättää monia kiinnostavia kysymyksiä.
Niilo Virta, 27, sai pyörätuoliinsa älykkään CoMoveIt-ohjausjärjestelmän, joka tulkitsee pään ja jalkojen liikkeitä. Hän on yksi ensimmäisistä järjestelmän testaajista Suomessa.
Teknologia kulkee mukana 71-vuotiaan Kauko Väisäsen arjessa. Hän kertoo, mitkä digitaidot kannattaa opetella vielä myöhemmälläkin iällä.
VALANOS-hanke edistää parasulkapallon saavutettavuutta. Sulkapallossa vammaiset ja vammattomat voivat pelata myös samalla kentällä.
Sähkömopo-nimikkeen alle mahtuu monenlaisia kulkuvälineitä, senioriskoottereista invamopoihin. Ne kaikki eivät kuitenkaan ole säännöstensä puolesta verrattavissa jalankulkijaan.
Esko Juntunen ei anna vaikean tasapainohäiriön hallita elämää, unelmiaan eikä myöskään harrastustaan motoristina. Toimintarajoitteiden takia Esko vaihtoi kuitenkin kaksipyöräisen matkapyöränsä itse valmistamaansa V8-Trikeen. Kolmelle rekisteröidyssä trikessa matkaa usein myös Eskon kehitysvammainen Jesse-poika.
Kajaanilainen Kaija Patronen on todellinen järjestöaktiivi. 17-vuotiaasta asti hän on ollut Kajaanin seudun invalidit ry:n jäsen, ja on monessa mukana potilas- ja vammaisjärjestöjen toiminnasta aina paikallisen 4H-yhdistykseen puheenjohtajuuteen.
Invalidiliiton naistoiminta täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Naiset ovat nykyisin enemmän esillä vaikuttamistyössä ja paikallisyhdistyksissä. Samalla kun kannamme valtaa ja vastuuta, otamme haltuun naiseuden koko kirjon, ilmeni se missä muodossa tahansa.
Hämeenlinnan Seudun Invalidien omahoitovertaisryhmä on yksi Invalidiliiton TuleApu-hankkeen tukiryhmistä.
Lempääläläisen tallin pihalla on vilskettä aina kuun viimeisenä sunnuntaina. Tallilla kokoontuu pitkäaikaissairaille ja kehitysvammaisille lapsille ja nuorille suunnattu heppakerho, jossa on mahdollisuus tutustua hevoseen, harjoitella hevosen hoitamista ja tietysti myös ratsastaa.
Ensimmäinen liikkumisrajoitteisten nuorten määrää Suomessa selvittävä tutkimus antaa uutta tietoa myös liikkumisrajoitteisten nuorten elämänlaadusta ja syrjäytymisriskeistä. Aineiston perusteella liikkumisrajoite altistaa nuoria erilaisille riskitekijöille muita nuoria enemmän. Erityisesti riskitekijöiden kasautuminen lapsuudessa ennakoi syrjäytymisvaaraa aikuisena.
Lavatanssit ovat osa Suomen kesää, ja niitä järjestetään kautta maan. Tansseihin voi osallistua myös pyörätuolilla.
[INGRESS]
[INGRESS]
[/IF] [/A]
Voit lukea lehden myös PDF-muodossa