Ukrainassa tarvitaan kipeästi työtä esteettömyyden eteen
Ukrainassa noin 300 000 ihmistä on vammautunut Venäjän hyökkäyssodassa. Silti jopa sairaalat ovat usein esteellisiä, kertoo Olena Akopian.
Ukrainassa noin 300 000 ihmistä on vammautunut Venäjän hyökkäyssodassa. Silti jopa sairaalat ovat usein esteellisiä, kertoo Olena Akopian.
Sofia Valkonen opiskelee unelmiensa alaa, jossa saa edistää yhdenvertaisuutta. Hän toimii mielellään esteettömyyden äänitorvena.
Brandt-Smal kertoo, miten tuunasi apuvälineistään tyyliinsä sopivat. Hän muistuttaa, että myös vammainen ja lihava ihminen saa näkyä rohkeasti ja pukea ne vaatteet, jotka haluaa.
Hyödynnä nämä lomat, jotka vielä tarjotaan, kehottavat Loma ja terveys ry:n lomaluotsit, Anu ja Jori Herala.
Kaisa Viitalan menestyksekkäissä seikkailuromaaneissa on mukana myös painavia teemoja.
Kun vaikeasti vammainen nuori aikuistuu, hän voi jäädä ilman riittävää tukea. Tutkija ja äiti Nina Heräjärvi haluaa puuttua asiaan.
Näyttelijä Pekka Heikkisellä on kädet täynnä töitä. Viimeisimpänä hän on esittänyt toista pääroolia Samuel Beckettin näytelmässä Leikin loppu. Heikkisen arkea helpottaa nyt myös nelijalkainen apuväline, avustajakoira Hali.
Koiria koulutetaan, mutta ne vanhenevat ohi palvelusiän. Hakemuksia on vähän ja hyvinvointialueet ovat tehneet vain muutamia koirien sijoituspäätöksiä.
Ukrainassa noin 300 000 ihmistä on vammautunut Venäjän hyökkäyssodassa. Silti jopa sairaalat ovat usein esteellisiä, kertoo Olena Akopian.
Sofia Valkonen opiskelee unelmiensa alaa, jossa saa edistää yhdenvertaisuutta. Hän toimii mielellään esteettömyyden äänitorvena.
Brandt-Smal kertoo, miten tuunasi apuvälineistään tyyliinsä sopivat. Hän muistuttaa, että myös vammainen ja lihava ihminen saa näkyä rohkeasti ja pukea ne vaatteet, jotka haluaa.
Hyödynnä nämä lomat, jotka vielä tarjotaan, kehottavat Loma ja terveys ry:n lomaluotsit, Anu ja Jori Herala.
Kaisa Viitalan menestyksekkäissä seikkailuromaaneissa on mukana myös painavia teemoja.
Kun vaikeasti vammainen nuori aikuistuu, hän voi jäädä ilman riittävää tukea. Tutkija ja äiti Nina Heräjärvi haluaa puuttua asiaan.
Avo- ja avioerot koskettavat kaikenlaisia perheitä. Jos jollakin perheenjäsenellä on fyysinen vamma tai pitkäaikaissairaus, arkielämä on tavallista kuormittavampaa, mikä saattaa johtaa eroon muita helpommin.
Hyvinkään harvinaisten sairauksien vertaistukiryhmän taustalla on lukuisia eri yhdistyksiä. Taustayhdistykset unohtuvat viimeistään siinä vaiheessa, kun ryhmä kokoontuu. Vertainen ymmärtää toista puolesta sanasta.
Riitta Väisänen odottaa lonkka- ja polvileikkauksia, mutta haluaa silti elää ilon kautta. Vaikka liikuntaharrastukset eivät mahdu kalenteriin, päivät täyttyvät hyötyliikunnasta. Kiireisessä arjessa apuna on oma tytär.
Sähkömopo-nimikkeen alle mahtuu monenlaisia kulkuvälineitä, senioriskoottereista invamopoihin. Ne kaikki eivät kuitenkaan ole säännöstensä puolesta verrattavissa jalankulkijaan.
Esko Juntunen ei anna vaikean tasapainohäiriön hallita elämää, unelmiaan eikä myöskään harrastustaan motoristina. Toimintarajoitteiden takia Esko vaihtoi kuitenkin kaksipyöräisen matkapyöränsä itse valmistamaansa V8-Trikeen. Kolmelle rekisteröidyssä trikessa matkaa usein myös Eskon kehitysvammainen Jesse-poika.
Kajaanilainen Kaija Patronen on todellinen järjestöaktiivi. 17-vuotiaasta asti hän on ollut Kajaanin seudun invalidit ry:n jäsen, ja on monessa mukana potilas- ja vammaisjärjestöjen toiminnasta aina paikallisen 4H-yhdistykseen puheenjohtajuuteen.
Invalidiliiton naistoiminta täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Naiset ovat nykyisin enemmän esillä vaikuttamistyössä ja paikallisyhdistyksissä. Samalla kun kannamme valtaa ja vastuuta, otamme haltuun naiseuden koko kirjon, ilmeni se missä muodossa tahansa.
Hämeenlinnan Seudun Invalidien omahoitovertaisryhmä on yksi Invalidiliiton TuleApu-hankkeen tukiryhmistä.
[INGRESS]
[INGRESS]
[/IF] [/A]