Kaisa Viitalan menestyksekkäissä seikkailuromaaneissa on mukana myös painavia teemoja.
Kun vaikeasti vammainen nuori aikuistuu, hän voi jäädä ilman riittävää tukea. Tutkija ja äiti Nina Heräjärvi haluaa puuttua asiaan.
Näyttelijä Pekka Heikkisellä on kädet täynnä töitä. Viimeisimpänä hän on esittänyt toista pääroolia Samuel Beckettin näytelmässä Leikin loppu. Heikkisen arkea helpottaa nyt myös nelijalkainen apuväline, avustajakoira Hali.
Koiria koulutetaan, mutta ne vanhenevat ohi palvelusiän. Hakemuksia on vähän ja hyvinvointialueet ovat tehneet vain muutamia koirien sijoituspäätöksiä.
Pariisilainen Raja Yamani kertoo, että liikuntavammaisen on otettava kaikesta selvää oma-aloitteisesti.
Yhdenvertainen evakuointi kriisitilanteissa on perusoikeus. Pelastussuunnitelmat voisivat kuitenkin huomioida erilaiset vammat paljon paremmin.
Ennenaikainen eläköityminen harvinaissairauden vuoksi muutti Matti Suomalaisen elämän suunnan. Invalidiliiton sopeutumista tukevat kurssit toivat hänelle apua arkeen, parisuhteeseen ja uuden merkityksen löytämiseen.
Ninni Rönkönharju on oppinut taistelemaan omista oikeuksistaan ja hakenut sitkeästi erilaisiin kuntoutuksiin. Hän kouluttautui myös Invalidiliiton kokemustoimijaksi.
Kaisa Viitalan menestyksekkäissä seikkailuromaaneissa on mukana myös painavia teemoja.
Kun vaikeasti vammainen nuori aikuistuu, hän voi jäädä ilman riittävää tukea. Tutkija ja äiti Nina Heräjärvi haluaa puuttua asiaan.
Näyttelijä Pekka Heikkisellä on kädet täynnä töitä. Viimeisimpänä hän on esittänyt toista pääroolia Samuel Beckettin näytelmässä Leikin loppu. Heikkisen arkea helpottaa nyt myös nelijalkainen apuväline, avustajakoira Hali.
Koiria koulutetaan, mutta ne vanhenevat ohi palvelusiän. Hakemuksia on vähän ja hyvinvointialueet ovat tehneet vain muutamia koirien sijoituspäätöksiä.
Pariisilainen Raja Yamani kertoo, että liikuntavammaisen on otettava kaikesta selvää oma-aloitteisesti.
Yhdenvertainen evakuointi kriisitilanteissa on perusoikeus. Pelastussuunnitelmat voisivat kuitenkin huomioida erilaiset vammat paljon paremmin.
Suomessa on aika tylyt asenteet rahapulassa olevia tai velkaantuneita kohtaan. Ulkoapäin saatetaan leimata, että maksuvaikeudet ovat oma vika. Rahaongelmien kanssa taistelevat ovat itsekin sisäistäneet samat asenteet: vaikeuksia hävetään ja piilotellaan.
Voiko vammainen ihminen saada töitä? Onko korkeakoulutuksesta hyötyä työllistymisen kannalta? Kannattaako omasta vammasta kertoa työhakemuksessa?
Väestörekisterikeskuksen hallinnoima Suomi.fi on digitaalinen palvelukokonaisuus, jonne on tarkoitus ohjata ennen pitkää valtaosa eri osoitteissa olevista viranomaisasioinnista. Yksi osoite helpottaa muun muassa tunnistautumista, kun kansalaisen ei tarvitse kirjautua erikseen hoitamaan esimerkiksi veroasioitaan ja sen jälkeen Kela-asioitaan.
Invalidiliiton pääjohtaja Petri Pohjonen ja Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen viettivät aktiivisen keskusteluhetken helmikuussa. Pohjonen toi esiin suuren huolensa Kelan viime aikoina toteuttamista kilpailutuksista.
Kaarinan Karhujen vasen laitahyökkääjä Teo Helander on vaikea vastus salibandyssä.
Uudet kasvot tuovat toimintaan myös tuoreita ideoita. Oulu-Kainuun alueen invalidiyhdistyksissä vuosi 2019 alkaa tehostetulla toiminnalla.
Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Esko Kaartinen tunnetaan myös luennoitsijana, jonka luennot käsittelevät muun muassa ikääntymistä ja hyvinvointia.
Vammaisia ihmisiä on Euroopassa 80 miljoonaa. EU:n vammaiskortilla pyritään lisäämään vammaisten yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja liikkuvuutta Euroopassa. Kyseessä ei ole alennuskortti, vaan apuväline parempaan kommunikaatioon ja asiakaskokemukseen. Kortti tarjoaa myös palveluntarjoajille mahdollisuuden uusien asiakkaiden hankkimiseen.
[INGRESS]
[INGRESS]
[/IF] [/A]
Voit lukea lehden myös PDF-muodossa