Koiria koulutetaan, mutta ne vanhenevat ohi palvelusiän. Hakemuksia on vähän ja hyvinvointialueet ovat tehneet vain muutamia koirien sijoituspäätöksiä.
Pariisilainen Raja Yamani kertoo, että liikuntavammaisen on otettava kaikesta selvää oma-aloitteisesti.
Yhdenvertainen evakuointi kriisitilanteissa on perusoikeus. Pelastussuunnitelmat voisivat kuitenkin huomioida erilaiset vammat paljon paremmin.
Ennenaikainen eläköityminen harvinaissairauden vuoksi muutti Matti Suomalaisen elämän suunnan. Invalidiliiton sopeutumista tukevat kurssit toivat hänelle apua arkeen, parisuhteeseen ja uuden merkityksen löytämiseen.
Ninni Rönkönharju on oppinut taistelemaan omista oikeuksistaan ja hakenut sitkeästi erilaisiin kuntoutuksiin. Hän kouluttautui myös Invalidiliiton kokemustoimijaksi.
Juuso Nuotio löysi soveltavan liikunnan kurssilta uuden harrastuksen. CrossFit taipuu hyvin myös pyörätuoliurheilijan treenimuodoksi.
Tiina Nopanen perusti Rammat Retkeilijät -yhteisön, koska hän kyllästyi mainoksissa ja mediassa kuvastoon, jossa kaikki luonnossa liikkuvat näyttäytyvät nuorina, hoikkina ja vammattomina.
Tiina Ek sai 15 vuotta sitten lapsen, jolla on kampurajalka eli synnynnäinen jalan rakennepoikkeama. Nyt teini-ikäisten äiti on Suomen kampurajalkayhdistyksen puheenjohtaja.
Harri Venäläinen haluaa jatkaa retkeilyä, vaikka harvinaissairaus CIPD panee sisukkaasti hanttiin.
Paula Unkila-Aejmelaeuksen ja Janne Aejmelaeuksen lapsi sai yllätysdiagnoosin. Se toi mukanaan tunneryöpyn ja huolia, mutta myös syvensi maailmankatsomusta.
Ovatko vammaisten ihmisten oikeudet Ruotsissa paremmalla tolalla kuin Suomessa? Ken Gammelgårdin mukaan näin ei aina ole.
Pohjois-Karjalassa Joensuun Seudun Invalidit ry muutti nimensä YHDES ry:ksi ja laajeni samalla maakunnalliseksi yhdistykseksi.
Kotkalainen Saila Hoxha havahtui moniin epäkohtiin, kun hän vammautui ja jäi pois työelämästä. Kokemukset veivät hänet vaikuttamistyöhön ja politiikkaan.
LIDAR-teknologiaa hyödyntävät pyörätuolit osaavat ennakoida edessä olevan kynnyksen. Robotiikan yleistyminen herättää monia kiinnostavia kysymyksiä.
Harri Venäläinen haluaa jatkaa retkeilyä, vaikka harvinaissairaus CIPD panee sisukkaasti hanttiin.
Paula Unkila-Aejmelaeuksen ja Janne Aejmelaeuksen lapsi sai yllätysdiagnoosin. Se toi mukanaan tunneryöpyn ja huolia, mutta myös syvensi maailmankatsomusta.
Ovatko vammaisten ihmisten oikeudet Ruotsissa paremmalla tolalla kuin Suomessa? Ken Gammelgårdin mukaan näin ei aina ole.
Pohjois-Karjalassa Joensuun Seudun Invalidit ry muutti nimensä YHDES ry:ksi ja laajeni samalla maakunnalliseksi yhdistykseksi.
Kotkalainen Saila Hoxha havahtui moniin epäkohtiin, kun hän vammautui ja jäi pois työelämästä. Kokemukset veivät hänet vaikuttamistyöhön ja politiikkaan.
LIDAR-teknologiaa hyödyntävät pyörätuolit osaavat ennakoida edessä olevan kynnyksen. Robotiikan yleistyminen herättää monia kiinnostavia kysymyksiä.
Teknologia kulkee mukana 71-vuotiaan Kauko Väisäsen arjessa. Hän kertoo, mitkä digitaidot kannattaa opetella vielä myöhemmälläkin iällä.
VALANOS-hanke edistää parasulkapallon saavutettavuutta. Sulkapallossa vammaiset ja vammattomat voivat pelata myös samalla kentällä.
[INGRESS]
[INGRESS]
[/IF] [/A]
Voit lukea lehden myös PDF-muodossa