Pohjois-Karjalassa Joensuun Seudun Invalidit ry muutti nimensä YHDES ry:ksi ja laajeni samalla maakunnalliseksi yhdistykseksi.
Kotkalainen Saila Hoxha havahtui moniin epäkohtiin, kun hän vammautui ja jäi pois työelämästä. Kokemukset veivät hänet vaikuttamistyöhön ja politiikkaan.
LIDAR-teknologiaa hyödyntävät pyörätuolit osaavat ennakoida edessä olevan kynnyksen. Robotiikan yleistyminen herättää monia kiinnostavia kysymyksiä.
Niilo Virta, 27, sai pyörätuoliinsa älykkään CoMoveIt-ohjausjärjestelmän, joka tulkitsee pään ja jalkojen liikkeitä. Hän on yksi ensimmäisistä järjestelmän testaajista Suomessa.
Teknologia kulkee mukana 71-vuotiaan Kauko Väisäsen arjessa. Hän kertoo, mitkä digitaidot kannattaa opetella vielä myöhemmälläkin iällä.
VALANOS-hanke edistää parasulkapallon saavutettavuutta. Sulkapallossa vammaiset ja vammattomat voivat pelata myös samalla kentällä.
Ukrainassa noin 300 000 ihmistä on vammautunut Venäjän hyökkäyssodassa. Silti jopa sairaalat ovat usein esteellisiä, kertoo Olena Akopian.
Sofia Valkonen opiskelee unelmiensa alaa, jossa saa edistää yhdenvertaisuutta. Hän toimii mielellään esteettömyyden äänitorvena.
Pohjois-Karjalassa Joensuun Seudun Invalidit ry muutti nimensä YHDES ry:ksi ja laajeni samalla maakunnalliseksi yhdistykseksi.
Kotkalainen Saila Hoxha havahtui moniin epäkohtiin, kun hän vammautui ja jäi pois työelämästä. Kokemukset veivät hänet vaikuttamistyöhön ja politiikkaan.
LIDAR-teknologiaa hyödyntävät pyörätuolit osaavat ennakoida edessä olevan kynnyksen. Robotiikan yleistyminen herättää monia kiinnostavia kysymyksiä.
Niilo Virta, 27, sai pyörätuoliinsa älykkään CoMoveIt-ohjausjärjestelmän, joka tulkitsee pään ja jalkojen liikkeitä. Hän on yksi ensimmäisistä järjestelmän testaajista Suomessa.
Teknologia kulkee mukana 71-vuotiaan Kauko Väisäsen arjessa. Hän kertoo, mitkä digitaidot kannattaa opetella vielä myöhemmälläkin iällä.
VALANOS-hanke edistää parasulkapallon saavutettavuutta. Sulkapallossa vammaiset ja vammattomat voivat pelata myös samalla kentällä.
Yli 65-vuotiaiden kohdalla vastuu sosiaali- ja terveyspalveluista sekä kuntoutuksesta on vuodesta 2023 lähtien kuulunut hyvinvointialueille. Sitä ennen ne kuuluivat kunnille ja kaupungeille.
Neurotieteilijä Hanna Poikosen mukaan tanssi on loistava kuntoutusmuoto. Hän kertoo, miten tanssi, kuntoutus ja neurotiede liittyvät yhteen.
Hittibiisi “Kerrasta poikki” avasi Tarja Ylitalolle tien kärkiartistien joukkoon vuonna 1980. Vuonna 1999 sattuneen tapaturman seurauksena kiireinen keikka-arki vaihtui kuitenkin arjesta selviytymiseen ja kuntouttamiseen.
1.1.2025 voimaan tulevassa vammaispalvelulaissa on vahvistettu vammaisen henkilön osallisuutta asiakasprosessissa. Hallitusohjelmaan kuuluvan sosiaalihuoltolain uudistamisen toteutus on kuitenkin vielä esivalmisteluvaiheessa, eikä uudistuksen yksityiskohtaisista sisältökysymyksistä ole vielä tässä vaiheessa varmuutta.
Kati van der Hoevenin, 49, elämänasenteesta kannattaa ottaa mallia. Aivorungon infarktin 29 vuotta sitten saanut Kati ei pysty puhumaan tai liikkumaan. Silti hän on onnistunut kuulumaan ja näkymään julkisuudessa teknisten kommunikaatiovälineiden ja avustajien avulla.
Yksinäisyys on suuri yhteiskunnallinen ongelma Suomessa. 56 prosenttia kertoo kokevansa yksinäisyyttä ainakin joskus, selviää Suomen Punaisen Ristin tuoreesta yksinäisyysbarometrista. Onko sitten vammaisilla ihmisillä muuta väestöä enemmän yksinäisyyttä?
Tietoisuus harvinaisista sairauksista on kasvanut vasta tällä vuosituhannella. Harvinaissairauksien kansallinen strategia painottaa tiedon lisäämistä.
Invalidiliiton kokemustoimijat jakavat tietoa arjestaan eri alojen opiskelijoille ja ammattilaisille. Lisäksi he voivat olla mukana erilaisissa työryhmissä. Helsinkiläinen Sara Väisänen on antanut panoksensa jo kahteen osallisuutta korostavaan hankkeeseen.
[INGRESS]
[INGRESS]
[/IF] [/A]
Voit lukea lehden myös PDF-muodossa