Kun vaikeasti vammainen nuori aikuistuu, hän voi jäädä ilman riittävää tukea. Tutkija ja äiti Nina Heräjärvi haluaa puuttua asiaan.
Näyttelijä Pekka Heikkisellä on kädet täynnä töitä. Viimeisimpänä hän on esittänyt toista pääroolia Samuel Beckettin näytelmässä Leikin loppu. Heikkisen arkea helpottaa nyt myös nelijalkainen apuväline, avustajakoira Hali.
Koiria koulutetaan, mutta ne vanhenevat ohi palvelusiän. Hakemuksia on vähän ja hyvinvointialueet ovat tehneet vain muutamia koirien sijoituspäätöksiä.
Pariisilainen Raja Yamani kertoo, että liikuntavammaisen on otettava kaikesta selvää oma-aloitteisesti.
Yhdenvertainen evakuointi kriisitilanteissa on perusoikeus. Pelastussuunnitelmat voisivat kuitenkin huomioida erilaiset vammat paljon paremmin.
Ennenaikainen eläköityminen harvinaissairauden vuoksi muutti Matti Suomalaisen elämän suunnan. Invalidiliiton sopeutumista tukevat kurssit toivat hänelle apua arkeen, parisuhteeseen ja uuden merkityksen löytämiseen.
Ninni Rönkönharju on oppinut taistelemaan omista oikeuksistaan ja hakenut sitkeästi erilaisiin kuntoutuksiin. Hän kouluttautui myös Invalidiliiton kokemustoimijaksi.
Juuso Nuotio löysi soveltavan liikunnan kurssilta uuden harrastuksen. CrossFit taipuu hyvin myös pyörätuoliurheilijan treenimuodoksi.
Kun vaikeasti vammainen nuori aikuistuu, hän voi jäädä ilman riittävää tukea. Tutkija ja äiti Nina Heräjärvi haluaa puuttua asiaan.
Näyttelijä Pekka Heikkisellä on kädet täynnä töitä. Viimeisimpänä hän on esittänyt toista pääroolia Samuel Beckettin näytelmässä Leikin loppu. Heikkisen arkea helpottaa nyt myös nelijalkainen apuväline, avustajakoira Hali.
Koiria koulutetaan, mutta ne vanhenevat ohi palvelusiän. Hakemuksia on vähän ja hyvinvointialueet ovat tehneet vain muutamia koirien sijoituspäätöksiä.
Pariisilainen Raja Yamani kertoo, että liikuntavammaisen on otettava kaikesta selvää oma-aloitteisesti.
Yhdenvertainen evakuointi kriisitilanteissa on perusoikeus. Pelastussuunnitelmat voisivat kuitenkin huomioida erilaiset vammat paljon paremmin.
Ennenaikainen eläköityminen harvinaissairauden vuoksi muutti Matti Suomalaisen elämän suunnan. Invalidiliiton sopeutumista tukevat kurssit toivat hänelle apua arkeen, parisuhteeseen ja uuden merkityksen löytämiseen.
Neurotieteilijä Hanna Poikosen mukaan tanssi on loistava kuntoutusmuoto. Hän kertoo, miten tanssi, kuntoutus ja neurotiede liittyvät yhteen.
Hittibiisi “Kerrasta poikki” avasi Tarja Ylitalolle tien kärkiartistien joukkoon vuonna 1980. Vuonna 1999 sattuneen tapaturman seurauksena kiireinen keikka-arki vaihtui kuitenkin arjesta selviytymiseen ja kuntouttamiseen.
1.1.2025 voimaan tulevassa vammaispalvelulaissa on vahvistettu vammaisen henkilön osallisuutta asiakasprosessissa. Hallitusohjelmaan kuuluvan sosiaalihuoltolain uudistamisen toteutus on kuitenkin vielä esivalmisteluvaiheessa, eikä uudistuksen yksityiskohtaisista sisältökysymyksistä ole vielä tässä vaiheessa varmuutta.
Kati van der Hoevenin, 49, elämänasenteesta kannattaa ottaa mallia. Aivorungon infarktin 29 vuotta sitten saanut Kati ei pysty puhumaan tai liikkumaan. Silti hän on onnistunut kuulumaan ja näkymään julkisuudessa teknisten kommunikaatiovälineiden ja avustajien avulla.
Yksinäisyys on suuri yhteiskunnallinen ongelma Suomessa. 56 prosenttia kertoo kokevansa yksinäisyyttä ainakin joskus, selviää Suomen Punaisen Ristin tuoreesta yksinäisyysbarometrista. Onko sitten vammaisilla ihmisillä muuta väestöä enemmän yksinäisyyttä?
Tietoisuus harvinaisista sairauksista on kasvanut vasta tällä vuosituhannella. Harvinaissairauksien kansallinen strategia painottaa tiedon lisäämistä.
Invalidiliiton kokemustoimijat jakavat tietoa arjestaan eri alojen opiskelijoille ja ammattilaisille. Lisäksi he voivat olla mukana erilaisissa työryhmissä. Helsinkiläinen Sara Väisänen on antanut panoksensa jo kahteen osallisuutta korostavaan hankkeeseen.
Invalidiliitto toteutti marraskuussa 2023 ensimmäistä kertaa osallisuusbarometrin, jonka tavoitteena oli saada tietoa vammaisten henkilöiden osallisuudesta.
[INGRESS]
[INGRESS]
[/IF] [/A]
Voit lukea lehden myös PDF-muodossa