Henna Oksasella on yli kymmenen diagnoosia ja saman verran harrastuksia. Neulominen on yksi hänen intohimonsa, mutta välillä CRPS-kipuoireyhtymä tekee siitä mahdotonta.
Tutkimusten mukaan vammaiset naiset kokevat valtaväestöä enemmän lähisuhdeväkivaltaa. Silti turvakotien esteettömyydessä on yhä puutteita.
Harri Venäläinen haluaa jatkaa retkeilyä, vaikka harvinaissairaus CIPD panee sisukkaasti hanttiin.
Paula Unkila-Aejmelaeuksen ja Janne Aejmelaeuksen lapsi sai yllätysdiagnoosin. Se toi mukanaan tunneryöpyn ja huolia, mutta myös syvensi maailmankatsomusta.
Ovatko vammaisten ihmisten oikeudet Ruotsissa paremmalla tolalla kuin Suomessa? Ken Gammelgårdin mukaan näin ei aina ole.
Pohjois-Karjalassa Joensuun Seudun Invalidit ry muutti nimensä YHDES ry:ksi ja laajeni samalla maakunnalliseksi yhdistykseksi.
Kotkalainen Saila Hoxha havahtui moniin epäkohtiin, kun hän vammautui ja jäi pois työelämästä. Kokemukset veivät hänet vaikuttamistyöhön ja politiikkaan.
LIDAR-teknologiaa hyödyntävät pyörätuolit osaavat ennakoida edessä olevan kynnyksen. Robotiikan yleistyminen herättää monia kiinnostavia kysymyksiä.
Henna Oksasella on yli kymmenen diagnoosia ja saman verran harrastuksia. Neulominen on yksi hänen intohimonsa, mutta välillä CRPS-kipuoireyhtymä tekee siitä mahdotonta.
Tutkimusten mukaan vammaiset naiset kokevat valtaväestöä enemmän lähisuhdeväkivaltaa. Silti turvakotien esteettömyydessä on yhä puutteita.
Harri Venäläinen haluaa jatkaa retkeilyä, vaikka harvinaissairaus CIPD panee sisukkaasti hanttiin.
Paula Unkila-Aejmelaeuksen ja Janne Aejmelaeuksen lapsi sai yllätysdiagnoosin. Se toi mukanaan tunneryöpyn ja huolia, mutta myös syvensi maailmankatsomusta.
Ovatko vammaisten ihmisten oikeudet Ruotsissa paremmalla tolalla kuin Suomessa? Ken Gammelgårdin mukaan näin ei aina ole.
Pohjois-Karjalassa Joensuun Seudun Invalidit ry muutti nimensä YHDES ry:ksi ja laajeni samalla maakunnalliseksi yhdistykseksi.
Yksinäisyys vaikuttaa niin fyysiseen kuin psyykkiseen hyvinvointiin. Punaisen Ristin ja Invalidiliiton Sohvalivessä haettiin marraskuussa keinoja vammaisten ihmisten yksinäisyyden selättämiseen.
Koti lähellä luontoa sekä sopivasti aikaa ajattelulle ja oman kehon kuuntelulle. Näihin asioihin kiteytyy kirjailija Riikka Leinosen hyvinvoinnin resepti.
Sujuva arki kuuluu meille kaikille. Vaikeasti toimintarajoitteisille henkilöille sen mahdollistavien apuvälineiden hankkiminen on toisinaan miltei ylivoimainen taakka.
Riitta Lielahdella on aivolisäkekasvain, mutta terveydenhuollossa hänen oireitaan ei uskottu. Nyt hän on kirjoittanut kirjan kokemuksistaan.
Yleisen eliniän pidentyessä Suomessa myös vammaiset ihmiset elävät yhä vanhemmiksi. Samalla vammaispalveluiden saatavuus heikkenee. Invalidiliiton asiantuntija Ylva Krokfors ja vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo kantavatkin erityistä huolta ikääntyvistä vammaisista.
Näyttelijä Eeva Eloranta on elänyt MS-taudin kanssa pian kahdeksan vuotta. Tuona aikana hän on hyväksynyt paitsi tilanteen, myös tulevan. Hänen kantava voimansa on kyky nauraa.
HR- ja palkka-asiantuntija ja paraurheilija Saila Luumi, 42, on asunut kolme vuotta perheineen Vantaalla rivitalokodissa. Sailalla on CP-vamma ja hän liikkuu sähköpyörätuolilla.
Toivo “Topi” Enqvist, 78, on tehnyt työtä, jonka ansiosta liikkuminen monissa Tampereen julkisissa tiloissa on mahdollista kaikille kaupunkilaisille. Hän on toiminut Tampereen Seudun Invalidien esteettömyysasiantuntijana vuosikausia.
[INGRESS]
[INGRESS]
[/IF] [/A]
Voit lukea lehden myös PDF-muodossa