CP-vamma ja näkövamma eivät ole olleet Tuula Paasivirralle esteenä monipuolisella uralla. Nyt eläkeläisenä hän elää uutta, hyvää vaihetta.
Lyhytkasvuinen Anu Laakso kävi läpi monia vaiheita matkallaan äitiyteen. Nyt hänellä on kaksi ihanaa tytärtä.
Nuorena vammautunut Ulf Gustafsson on nähnyt ison kehityskaaren vammaisten ihmisten oikeuksissa.
Invalidiliiton tuore tutkimus Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta tuo esiin, että palvelun epävarmuus voi kaventaa vammaisen ihmisen elämänpiiriä.
Henna Oksasella on yli kymmenen diagnoosia ja saman verran harrastuksia. Neulominen on yksi hänen intohimonsa, mutta välillä CRPS-kipuoireyhtymä tekee siitä mahdotonta.
Tutkimusten mukaan vammaiset naiset kokevat valtaväestöä enemmän lähisuhdeväkivaltaa. Silti turvakotien esteettömyydessä on yhä puutteita.
Harri Venäläinen haluaa jatkaa retkeilyä, vaikka harvinaissairaus CIPD panee sisukkaasti hanttiin.
Paula Unkila-Aejmelaeuksen ja Janne Aejmelaeuksen lapsi sai yllätysdiagnoosin. Se toi mukanaan tunneryöpyn ja huolia, mutta myös syvensi maailmankatsomusta.
CP-vamma ja näkövamma eivät ole olleet Tuula Paasivirralle esteenä monipuolisella uralla. Nyt eläkeläisenä hän elää uutta, hyvää vaihetta.
Lyhytkasvuinen Anu Laakso kävi läpi monia vaiheita matkallaan äitiyteen. Nyt hänellä on kaksi ihanaa tytärtä.
Nuorena vammautunut Ulf Gustafsson on nähnyt ison kehityskaaren vammaisten ihmisten oikeuksissa.
Invalidiliiton tuore tutkimus Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta tuo esiin, että palvelun epävarmuus voi kaventaa vammaisen ihmisen elämänpiiriä.
Henna Oksasella on yli kymmenen diagnoosia ja saman verran harrastuksia. Neulominen on yksi hänen intohimonsa, mutta välillä CRPS-kipuoireyhtymä tekee siitä mahdotonta.
Tutkimusten mukaan vammaiset naiset kokevat valtaväestöä enemmän lähisuhdeväkivaltaa. Silti turvakotien esteettömyydessä on yhä puutteita.
Apuvälineiden huolto ja korjaus vievät kauan aikaa. Helsinkiläinen Miro Reijonen, 46, kertoo kokemustensa perusteella, että apuvälinepalveluiden saavutettavuus erityisesti työssäkäyvälle voisi olla parempi.
Ratamoottoripyöräilyn maailmanmestari Ulla Kulju on aloittanut Validia Kuntoutuksen tsemppikummina, joka toimii esikuvana muille pyörätuolissa oleville ja rohkaisee vammautuneita hakemaan uusia asioita ja tavoitteita elämäänsä.
Tänään 19.10.2017 vietetään kansainvälistä vertaistuen päivää.
Tanja ja Janne Tuonosen perhe toimii vertaistukiperheenä muille kampurajalkaisille. Sekä isän että tyttären kampurajalkaisuus johdatti Tuonoset vertaistukitoiminnan pariin tasaamaan muiden huolta ja näyttämään omalla esimerkillä, että kaikki ihan oikeasti järjestyy.
Oululainen Kimmo Lamminpää on kuvannut kotikaupunkinsa mielenkiintoisimpia rakennuksia koviin kansiin. Viime maaliskuussa hän julkaisi ensimmäisen kuvakirjan. Omakustanteinen kuvateos saa lähitulevaisuudessa myös jatkoa, sillä Kimmolla on jo rakennuskirjan kakkososa aluillaan.
Polion sairastanut taiteilija Mirja Airas sanoo toimintarajoitteiden heijastuvan työtapoihin, mutta ei taiteelliseen lopputulokseen. Hämeenkyröläinen Airas sai taiteestaan Kunnia-Vimma -tunnustuksen vuonna 2015.
Invalidiliiton johtamassa tutkimuksessa selvitettiin ensimmäisenä Suomessa ja kansainvälisesti laajasti lyhytkasvuisten henkilöiden toimintakykyä. Esteettömyydessä ja yhdenvertaisuudessa on vielä edistettävää.
Paula Leppänen jää tänä syksynä eläkkeelle Validia Kuntoutus Helsingistä. Hän aloitti työskentelyn Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksessa vuonna 1979. Kun talo vuonna 2002 muuttui Validiaksi, oli Leppänen alusta asti mukana.
[INGRESS]
[INGRESS]
[/IF] [/A]
Voit lukea lehden myös PDF-muodossa