CP-vamma ja näkövamma eivät ole olleet Tuula Paasivirralle esteenä monipuolisella uralla. Nyt eläkeläisenä hän elää uutta, hyvää vaihetta.
Lyhytkasvuinen Anu Laakso kävi läpi monia vaiheita matkallaan äitiyteen. Nyt hänellä on kaksi ihanaa tytärtä.
Nuorena vammautunut Ulf Gustafsson on nähnyt ison kehityskaaren vammaisten ihmisten oikeuksissa.
Invalidiliiton tuore tutkimus Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta tuo esiin, että palvelun epävarmuus voi kaventaa vammaisen ihmisen elämänpiiriä.
Henna Oksasella on yli kymmenen diagnoosia ja saman verran harrastuksia. Neulominen on yksi hänen intohimonsa, mutta välillä CRPS-kipuoireyhtymä tekee siitä mahdotonta.
Tutkimusten mukaan vammaiset naiset kokevat valtaväestöä enemmän lähisuhdeväkivaltaa. Silti turvakotien esteettömyydessä on yhä puutteita.
Harri Venäläinen haluaa jatkaa retkeilyä, vaikka harvinaissairaus CIPD panee sisukkaasti hanttiin.
Paula Unkila-Aejmelaeuksen ja Janne Aejmelaeuksen lapsi sai yllätysdiagnoosin. Se toi mukanaan tunneryöpyn ja huolia, mutta myös syvensi maailmankatsomusta.
CP-vamma ja näkövamma eivät ole olleet Tuula Paasivirralle esteenä monipuolisella uralla. Nyt eläkeläisenä hän elää uutta, hyvää vaihetta.
Lyhytkasvuinen Anu Laakso kävi läpi monia vaiheita matkallaan äitiyteen. Nyt hänellä on kaksi ihanaa tytärtä.
Nuorena vammautunut Ulf Gustafsson on nähnyt ison kehityskaaren vammaisten ihmisten oikeuksissa.
Invalidiliiton tuore tutkimus Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta tuo esiin, että palvelun epävarmuus voi kaventaa vammaisen ihmisen elämänpiiriä.
Henna Oksasella on yli kymmenen diagnoosia ja saman verran harrastuksia. Neulominen on yksi hänen intohimonsa, mutta välillä CRPS-kipuoireyhtymä tekee siitä mahdotonta.
Tutkimusten mukaan vammaiset naiset kokevat valtaväestöä enemmän lähisuhdeväkivaltaa. Silti turvakotien esteettömyydessä on yhä puutteita.
Hermoperäistä lihassairautta (HMSN) sairastava Satu Nikola, 48, on viimeiset 20 vuotta toiminut 84-vuotiaan Hilkka-äitinsä omaishoitajana. Ensimmäiset kymmenen vuotta Satu vastasi myös alzheimeria sairastavan isänsä hyvinvoinnista.
Suomessa on aika tylyt asenteet rahapulassa olevia tai velkaantuneita kohtaan. Ulkoapäin saatetaan leimata, että maksuvaikeudet ovat oma vika. Rahaongelmien kanssa taistelevat ovat itsekin sisäistäneet samat asenteet: vaikeuksia hävetään ja piilotellaan.
Voiko vammainen ihminen saada töitä? Onko korkeakoulutuksesta hyötyä työllistymisen kannalta? Kannattaako omasta vammasta kertoa työhakemuksessa?
Väestörekisterikeskuksen hallinnoima Suomi.fi on digitaalinen palvelukokonaisuus, jonne on tarkoitus ohjata ennen pitkää valtaosa eri osoitteissa olevista viranomaisasioinnista. Yksi osoite helpottaa muun muassa tunnistautumista, kun kansalaisen ei tarvitse kirjautua erikseen hoitamaan esimerkiksi veroasioitaan ja sen jälkeen Kela-asioitaan.
Invalidiliiton pääjohtaja Petri Pohjonen ja Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen viettivät aktiivisen keskusteluhetken helmikuussa. Pohjonen toi esiin suuren huolensa Kelan viime aikoina toteuttamista kilpailutuksista.
Kaarinan Karhujen vasen laitahyökkääjä Teo Helander on vaikea vastus salibandyssä.
Uudet kasvot tuovat toimintaan myös tuoreita ideoita. Oulu-Kainuun alueen invalidiyhdistyksissä vuosi 2019 alkaa tehostetulla toiminnalla.
Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Esko Kaartinen tunnetaan myös luennoitsijana, jonka luennot käsittelevät muun muassa ikääntymistä ja hyvinvointia.
[INGRESS]
[INGRESS]
[/IF] [/A]
Voit lukea lehden myös PDF-muodossa