Henna Oksasella on yli kymmenen diagnoosia ja saman verran harrastuksia. Neulominen on yksi hänen intohimonsa, mutta välillä CRPS-kipuoireyhtymä tekee siitä mahdotonta.
Tutkimusten mukaan vammaiset naiset kokevat valtaväestöä enemmän lähisuhdeväkivaltaa. Silti turvakotien esteettömyydessä on yhä puutteita.
Harri Venäläinen haluaa jatkaa retkeilyä, vaikka harvinaissairaus CIPD panee sisukkaasti hanttiin.
Paula Unkila-Aejmelaeuksen ja Janne Aejmelaeuksen lapsi sai yllätysdiagnoosin. Se toi mukanaan tunneryöpyn ja huolia, mutta myös syvensi maailmankatsomusta.
Ovatko vammaisten ihmisten oikeudet Ruotsissa paremmalla tolalla kuin Suomessa? Ken Gammelgårdin mukaan näin ei aina ole.
Pohjois-Karjalassa Joensuun Seudun Invalidit ry muutti nimensä YHDES ry:ksi ja laajeni samalla maakunnalliseksi yhdistykseksi.
Kotkalainen Saila Hoxha havahtui moniin epäkohtiin, kun hän vammautui ja jäi pois työelämästä. Kokemukset veivät hänet vaikuttamistyöhön ja politiikkaan.
LIDAR-teknologiaa hyödyntävät pyörätuolit osaavat ennakoida edessä olevan kynnyksen. Robotiikan yleistyminen herättää monia kiinnostavia kysymyksiä.
Henna Oksasella on yli kymmenen diagnoosia ja saman verran harrastuksia. Neulominen on yksi hänen intohimonsa, mutta välillä CRPS-kipuoireyhtymä tekee siitä mahdotonta.
Tutkimusten mukaan vammaiset naiset kokevat valtaväestöä enemmän lähisuhdeväkivaltaa. Silti turvakotien esteettömyydessä on yhä puutteita.
Harri Venäläinen haluaa jatkaa retkeilyä, vaikka harvinaissairaus CIPD panee sisukkaasti hanttiin.
Paula Unkila-Aejmelaeuksen ja Janne Aejmelaeuksen lapsi sai yllätysdiagnoosin. Se toi mukanaan tunneryöpyn ja huolia, mutta myös syvensi maailmankatsomusta.
Ovatko vammaisten ihmisten oikeudet Ruotsissa paremmalla tolalla kuin Suomessa? Ken Gammelgårdin mukaan näin ei aina ole.
Pohjois-Karjalassa Joensuun Seudun Invalidit ry muutti nimensä YHDES ry:ksi ja laajeni samalla maakunnalliseksi yhdistykseksi.
Kun liikkumisrajoitteisten nuorten lähitapaamiset piti perua koronan takia, Jenni Nissinen ja Kia Vainikainen tutustuivat toisiinsa ensin sosiaalisessa mediassa.
Suomi on toimivia rekisteröityjä yhdistyksiä noin 70 000. Monien yhdistysten jäsenten keski-ikä on kuitenkin korkea, ja uusien aktiivien löytäminen on haastavaa. Järjestötyön asiantuntija ja työnohjaaja Nina Patanen Aatto Creative -yrityksestä pohtii ongelmaa ja myös muita yhdistystoiminnan ”sudenkuoppia”.
Eurajokelainen yrittäjä Teija Varjonen, 60, siirtyy yhdellä katseensiirrolla tunnelmasta ja duunista toiseen. Hetkinen aitoa luontoelokuvaa – hontelojalkaisen varsan pikapyrähdykset tai kissakaverin perhosjahti – virkistävät, ja taas jaksaa pohtia kirjanpidon kiemuroita.
Oikeudellinen varautuminen siihen, jos ei enää itse pysty päättämään asioistaan, on suositeltavaa kaikille. Hoitotahto ja edunvalvontavaltuutus ovat hyviä varautumisen keinoja, jotka jokaisen tulisi tehdä.
Vaikeavammaisten kuljetuspalvelujen kilpailutuksissa pitäisi vammaiset ihmiset ja heitä edustavat tahot ottaa mukaan valmisteluun. YK:n vammaissopimus edellyttää asiakasosallisuutta. Kuinka on, toteutuuko osallisuus – kuuluuko palvelujen käyttäjien ääni ja kuuluuko se ajoissa?
Reilun vuoden verran käynnissä ollut Sopivaa työtä kaikille -hanke on kohdannut saman koronahaasteen kuin koko yhteiskunta, mutta osoittautunut siitä huolimatta menestykseksi.
Lyhytkasvuisuus on Jari Hakalalle ominaisuus, ei rajoite. Aktiivinen radioamatööriharrastaja on toiminut vuosien saatossa myös itsenäisenä yrittäjänä.
Kodin muuttaminen esteettömäksi vammaisen lapsen ehdoilla vie parhaassakin tapauksessa helposti vuosia. Hukkasen perhe Punkalaitumella toteutti Sisu-poikaa varten maatilan päärakennukseen vammaispalvelulain mukaiset muutostyöt.
[INGRESS]
[INGRESS]
[/IF] [/A]
Voit lukea lehden myös PDF-muodossa